Vuonna 1952 tanskalaispari Axel Lundahl Madsen ja Eigil Eskildsen perustivat kansainvälisen homofiilien järjestön IHWO:n. Sama pariskunta solmi Tanskassa ensimmäisenä parina maailmassa rekisteröidyn parisuhteen 1989. Berliinin homomuseossa on näyttely kevääseen saakka.
Kansainvälinen järjestö keskittyi aluksi välittämään yksityishenkilöiden välisiä kontakteja. He myös välittivät homoeroottista kuvamateriaalia ja kirjoja. Jossain vaiheessa he perustivat nimeltään neutraalin firman: International Hobbyclubs World Organisation, koska Tanskassakin oli kiellettyä kaikki eroottinen kuvamateriaali. Ensimmäisen homolehden kirjoittaja toteaa, että siihen aikaan homojen oli pakko siihen aikaan antaa kastroida itsensä, jos he halusivat pois psykopaattien suljetuista mielisairaaloista.
IHWO:n edeltäjänä Tanskassa toimi kansallinen homojärjestö 1948. Sillä oli 1951 jo yli 1300 jäsentä ja oma klubi sekä jäsenlehti. Poliisi huomasi toiminnan ja perusti siveyspoliisin yhteyteen erityisen poliisiyksikön, joka lähetti liikkeelle erityisiä onaniapartioita. Vuoden 1955 lopulla tehtiin kotietsintä tanskalaispariskunnan firman tiloihin ja järjestön jäsenkortistot joutuivat poliisin käsiin. Lehdistö oli hyvin kiinnostunut tästä suuresta "porno-affääristä". Siitä tehtiin skandaali. Berliinin homomuseossa on sen ajan pornokuvia, joten kävijä voi ihmetellä, millaisista kuvista syntyi suuri pornoskandaali Köpiksessä. Sitten tuli kuulusteluja ja vangitsemisia, ja puhutaan 70 itsemurhasta. Madsen ja Eskildsen joutuivat vankilaan.
Vankeuden jälkeen pariskunta hankki oman talon kaupungin ulkopuolelta. Siinä oli myös fotostudio ja kirjapaino sekä pensionaatti. Vieraita tuli paljon Pohjois-Saksasta ja se johti siihen, että Hampuriin perustettiin 1969 saksalainen IHWO. Pornografia oli vapautunut Tanskassa 1967 ja Madsen ja Eskildsen (uudella nimellä Axils) järjestivät mm. kaksi kongressia ja toimittivat lehtiä useammalla kielellä. Saksassa jäseniä oli 16 000. Saksalainen IHWO lähetti kansleri Willie Brandtille kirjeen, jossa vaadittiin, että posti ei saa takavarioida heille Tanskasta Saksaan tullutta postia. Takavarikoinnit loppuivat.
Ajat muuttuivat ja IHWO tuli tarpeettomaksi vuoteen 1974 mennessä. Suomeen IHWOn vaikutus ulottui niin, että järjestö lähetti valtiolle valituskirjeen 1950-luvulla. Kirjeessä paheksuttiin, että Suomen tulli avaa Tanskasta tulleet postipaketit eikä toimita niitä perille. Sen sijaan lähetyksen vastaanottaja kutsuttiin tullipoliisin tiloihin ja paketit avattiin vastaanottajan silmien edessä. Poliisi nöyryytti homoja.
