Stuttgartin alueella tehokas homovaino 1950-luvulla

  • Teema
  • Historia
  • vaeltaja2006
  • 2
Saksan perustuslakituomioistuin totesi vuonna 1957 natsiajoilta peräisin olevan homolain päteväksi, eikä se loukkaa kenenkään oikeuksia.

Saksassa Stuttgartin eteläpuolella on Tübingenin kaupunki joka tunnetaan mm. yliopistostaan. SWR -tv-kanavalla esitettiin 25.7.2019 lyhyt dokumentti homovainoista 1950-luvun Tübingenissä. Sillä alueella yli 7000 miestä tuomittiin homoseksuaalisuudesta.

Tübingen kuuluu Baden-Württembergin osavaltioon. Se oli todellinen homovainon keskus Länsi-Saksassa. Yksi niistä, jotka konkreettisesti joutuivat kokemaan vainon, oli 15-vuotias Helmut Kress. Hän oli työharjoittelijana Tübingenin kaupungin teknisessä virastossa. Oli alkamassa kahvitauko, kun toimistoon ilmestyi kaksi miestä rikospoliisista. He ottivat Helmutin mukaansa. Virastotalon edessä oli auto odottamassa. Hän oli jokseenkin hölmistynyt, kun hänet pidätettiin ja pantiin käsirautoihin.

Pidätyksen syy oli rakkauskirje jollekin toiselle pojalle. Kuulustelut jatkuivat tuntikausia. Kaksi miestä istui kuulustelemassa, ja Helmut pelokkaana kertoi kaiken. Hän kertoi pitävänsä miehistä ja etsivänsä ensikokemuksia. Silloin 1960-luvun alussa se kaikki oli salaista ja laitonta. Hän vakuutti kuulustelijoilleen, ettei hän ole mikään rikollinen. Tässä on vain kysymys hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Viranomaiset näkivät asian toisin. Oikeus päätti tuomita vuonna 1946 syntyneen Helmut Kressin kahdeksi viikoksi nuorisoarestiin. Syynä oli pykälä 175 eli miesten välinen haureus. Pykälä oli voimassa Saksassa vuoteen 1994 saakka. Tämä laki oli laadittu keisariaikana, tiukennettu natsiaikana ja oli tiukennettuna voimassa sodanjälkeisessä Länsi-Saksassa. Lain perusteella laaja hoimojen vainoaminen jatkui yli kaksi vuosikymmentä. Helmut Kressin tapaus ei ollut ainoa laatuaan. Erityisen tiukasti homoihin suhtauduttiin Baden-Württembergin alueella, siis Stuttgartin ympärillä. Vuosien 1953 ja 1969 välillä tutkintaan joutui 20 000 tapausta ja niistä tuomio tuli 7 300 tapauksesta.

Stuttgartissa hotelli Silber oli yksi tutkintapaikka. Se oli ollut jo natsiajalla Gestapon tutkintakeskus. Nyt se on muisto- ja museotilana. Niissä tiloissa pidätettyjä kuulusteltiin ja annettiin tuomioita. Natsiajan jälkeen pidätyksiä oli enemmän kuin natsiaikana, koska rikostutkijoiden määrä oli suurempi. Katolinen kirkkokin osallistui vaatimalla lisää tutkintaa ja homojen jahtaamista.

Tilanne oli homoille vaikea. Ainoa mahdollisuus oli etsiä kontakteja Neckar-joen varrella olevassa puistossa. Pitkät parisuhteet olivat lähes mahdottomia. Helmutia ei oltu tavattu ”itse teossa”, vaan häntä oli vakoiltu työpaikalla ja hänet oli ilmiantanut kaupungin pormestari. Asia paljastui vasta äskettäin, kun tutkija löysi vanhoja asiakirjoja.

Historioitsija Karl-Heinz Steinle on parin vuoden ajan tutkinut kaupungin arkistoja. Aikaisemmin, kaupungin konservatiivisen hallinnon aikana asiaa ei tutkittu. Vasta nyt asia on noussut esiin, kun on liberaalimpi kaupunginjohto. Hän kertoo, että asiakirjoja on vaikea löytää, koska niitä ei ole kortistoitu ”homo”-hakusanojen mukaan. Tutkimusprojekti on saanut miljoona euroa tukea kymmenen vuoden ajalle. Muualla Saksassa ei ole saatu alkuun vastaavaa tutkimusprojektia.

Helmut Kress sai maineen palautuksen, kun rehabilitointilaki hyväksyttiin parlamentissa 2016. Hän sai valtiolta 4500 euroa hyvitystä kärsimistään vääryyksistä.

Pidätyksensä jälkeen hän ei ole myöhemmin koskaan joutunut viranomaisten syrjinnän kohteeksi.

Itä-Saksan eli DDR:n puolella homot eivät joutuneet vainon kohteiksi, mutta he eivät saaneet mitään yhteiskunnallisesti merkittävää työpaikkaa tai korkeaa asemaa puolueessa.

Dokumentti homovainoista Saksan tv-yhtiöiden omassa areenassa

2 kommenttia

Saksassahan, etenkin kristillisemmässä Länsi-Saksassa tosiaan valitettavasti jatkui ääri-kristittyjen natsien lanseeraama, katolilais-protestanttis-peräinen homovaino, natsivallan kukistumisen jälkeenkin. Koska voittajavalloista Britanniassa ja Yhdysvalloissakin, sekä teologi-Stalininkin neuvostoliitossa homoja vainottiin laeilla myös.

Ja natsi-Saksan häviön jälkeen piti löytää siellä "syylliset", sijaiskärsijät tappiolle ja siihen käytettiin sielläkin taas homoja, kuten monesti muutoinkin.

Sekä kun Länsi-Saksassa etenkin aktiivisen vimmatusti lakaistiin, ainakin virallisesti maton alle natsismin ääri-kristillisyyttä, mutta ei ihan kaikkiseltaan kuitenkaan.
Myös DDR:ssä oli vahva epäluulo erityisesti homoja kohtaan, mutta heitä ei vangittu seksin takia. DDR:ssä Stasi tarkkaan seuraili , ettei synny maanalaista poliittista toimintaa. Se pyrittiin hajottamaan jo ennalta. Tunnettuja aktivisteja seurattiin ja komeat nuoret miehet tekivät tuttavuutta - myöhemmin ne paljastuivat Stasin urkkijoiksi. Tähän teemaan vielä palataan ranneliike.netissä.