Karita Mattila
Kuva: Hannu Korhonen
Suomen Kansallisoopperan ja Suomen Kansallisbaletin kaudella 2012?2013 nähdään kahdeksan uutta ensi-iltaa. Esityskausi käynnistyi elokuun puolivälissä orkesterikonsertilla Turussa, Aida-oopperalla sekä Romeo ja Julia -baletilla. Kevään 2013 liput tulevat myyntiin lokakuun 8. päivä.
Kansallisbaletti vie Moskovan Bol?oi-teatteriin Nijinskyn alkuperäisen Kevätuhrin
Suomen Kansallisbaletti vierailee ensimmäistä kertaa Moskovan Bol?oi-teatterissa keväällä 2013. Viemisinä on kaksi kolmen teoksen iltaa: helmikuussa ensi-iltansa saava Bella Figura, jossa nähdään Ji?í Kyliánin Bella Figura, William Forsythen In the Middle, Somewhat Elevated ja George Balanchinen Neljä luonnekuvaa, sekä Nijinsky?Elo?Inger-ilta, johon kuuluvat Vaslav Nijinskyn alkuperäinen Kevätuhri, Jorma Elon tuore Double Evil ja Johan Ingerin Walking Mad.
Bol?oi-teatteri järjestää Igor Stravinskyn ja Vaslav Nijinskyn Kevätuhrin ensi-illan 100-vuotisjuhlan kunniaksi 15.?21.4. pienoisfestivaalin, joka on saanut nimekseen "100 Years Anniversary of the Rite of Spring ? 100 Years Anniversary of the New Art". Kantaesitystä Pariisissa vuonna 1913 pidetään modernin tanssin syntyhetkenä, joka jäi niin baletin kuin musiikinkin historiaan. Vallankumouksellinen teos, joka kuvaa pakanallisen heimon kevään kunniaksi järjestämää uhrirituaalia vedettiin pois Champs-Elysées-teatterin ohjelmistosta vain kuuden esityskerran jälkeen. Yleisölle oli liikaa tanssijoiden vääristyneet asennot ja Stravinskyn monimutkaista rytmiikkaa ja primitiivistä voimaa täynnä oleva musiikki.
Tanssihistorioitsija Millicent Hodsonin ja taidehistorioitsija Kenneth Archerin rekonstruktio Nijinskyn Kevätuhrista nähtiin Suomen Kansallisbaletissa ensimmäisen kerran vuonna 1994, ja se palaa ohjelmistoon jälleen maaliskuussa 2013. Moskovassa Kansallisbaletin Kevätuhri saa seurakseen kolme muuta versiota samasta teoksesta: Maurice Béjart?n koreografia Béjart Ballet Lausannen esittämänä, Pina Bauschin toteutus Tanztheater Wuppertalille sekä Wayne MacGregorin uusi versio Bol?oin baletille.
Baletin juhlavuosi huipentuu Kenneth Greven Lumikuningattareen
Kansallisbaletti jatkaa 90-vuotisjuhliaan koko syyskauden ajan. Syksyn ensimmäinen, tanssihistoriallisesti kiinnostava ensi-ilta 21. syyskuuta on Ivan Li?kan Le Corsaire (Merirosvo). Marius Petipan klassikkoa 1800-luvun lopulta ei ole Kansallisbaletissa aiemmin nähty. Ivan Li?ka on toteuttanut versionsa Petipan aikaisen tanssikirjoituksen pohjalta alun perin Baijerin valtionoopperan baletille 2006. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Roger Kirk ja valaistuksen Christian Kass. Etelämeren eksotiikkaa henkivän teoksen kuuluisa pas de deux on yksi balettigaalojen esitetyimmistä numeroista. Tarinassa nuori kreikkalainen Medora myydään orjaksi Pashalle, mutta komea merirosvo Conrad pelastaa rakastamansa neidon.
Juhlavuosi huipentuu 23. marraskuuta baletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven kantaesitysteokseen Lumikuningatar, joka on suunnattu koko perheelle. H. C. Andersenin satuun perustuvaan teokseen musiikin säveltää Tuomas Kantelinen. ?Lumikuningatar on aina kuulunut lempisatuihini ? se on vaikuttava rakkauden sekä lasten viattomuuden ja voiman ylistys?, kertoo Kenneth Greve. Sadun taikamaailmaa ovat mukana luomassa pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu. Kansallisbaletin tanssijoiden lisäksi näyttämöllä vierailevat Lumikuningattaren roolissa Minna Tervamäki ja näyttelijä Krista Kosonen.
Kauden kohokohtiin kuuluu myös 15. helmikuuta nähtävä nykytanssikokonaisuus, joka on saanut nimensä Ji?í Kyliánin teoksesta Bella Figura. Kyliánin tunnetuimpiin kuuluva teos on ylistys ihmiskehon riisutulle kauneudelle, ja sen musiikkina kuullaan barokkisäveltäjiä kuten Vivaldi ja Pergolesi. Dekonstruktion mestari William Forsythe loi kiihkeän energisen teoksensa In the Middle, Somewhat Elevated Pariisin oopperan baletille vuonna 1987. Fysiikan lakien äärirajoilla liikkuva taiturillinen teos on yksi Forsythen ylistetyimmistä pienoisbaleteista, joka näytti aikanaan suuntaa tanssin uudelle aikakaudelle. Musiikin siihen on säveltänyt hollantilainen Thom Willems. Illan aloittava George Balanchinen Neljä luonnekuvaa vuodelta 1946 on saanut innoituksensa keskiaikaisesta näkemyksestä, jonka mukaan ihmisen luonne koostuu neljästä elementistä. Neoklassisessa teoksessa soi Paul Hindemithin musiikki jousisoittimille ja pianolle.
Kauden ohjelmistossa on lisäksi John Crankon rakastettu Romeo ja Julia, Sir Kenneth MacMillanin aistillinen Manon, Kenneth Greven Joutsenlampi ja Javier Torresin koko perheen Prinsessa Ruusunen. Vaikuttava kolmen teoksen ilta nähdään maaliskuussa, kun Vaslav Nijinskyn Kevätuhrin rekonstruktio, Jorma Elon viime keväänä nähty huikea Double Evil ja Johan Ingerin hilpeän surumielinen Walking Mad palaavat ohjelmistoon.
Suositussa Dance with Dancers -klubitapahtumassa lokakuussa nähdään tanssia klassisesta baletista tankotanssiin, artistivieraita unohtamatta. Juhlavuoden kunniaksi tanssijat pääsevät myös esittelemään omia koreografintaitojaan muutaman vuoden tauon jälkeen Baletin workshopissa. Kansallisbaletin tähtihetkiä nähdään syksyllä Vantaan Martinus-salissa, ja kausi päättyy SampoPankin taloudellisella tuella toteutettavaan Baletin kesäkiertueeseen, joka vie jälleen ryhmän tanssijoita eri puolille Suomea esiintymään maksuttomissa ulkoilmatapahtumissa.
Toista kertaa järjestettävä I Love NYKY -nykytanssifestivaali kutsuu syksyllä vapaat tanssiryhmät oopperatalon Alminsaliin. Festivaali esittelee sarjan kiinnostavimpia suomalaisia nykykoreografioita neljässä eri esityksessä. Hakijoiden joukosta mukaan valikoituivat Karttunen Kollektiv, Compañia Kaari Martin, Alpo Aaltokoski Company, Gruppen Fyra, Arja Raatikainen & Co., Pori Dance Company sekä Willman Dance Company.
Myös tanssin harrastajia muistetaan: Tanssikoulujen NykytanssiPaletti kutsuu tanssioppilaitokset eri puolilta Suomea esiintymään Alminsaliin marraskuussa, ja BalettiPaletti kokoaa klassisen baletin harrastajat päänäyttämölle toukokuussa.
Bostonin baletti Suomessa ensimmäistä kertaa
Syyskuun alussa Kansallisbaletti on kutsunut vierailulle yhden Pohjois-Amerikan merkittävimmistä balettiseurueista, Bostonin baletin. Kyseessä on seurueen ensimmäinen vierailu Suomessa. Suomalaissyntyisen Mikko Nissisen vuodesta 2001 johtama seurue esittää päänäyttämöllä kolmeen otteeseen neljän teoksen kokonaisuuden, joka sisältää sekä neoklassista balettia että nykytanssia.
Kokonaisuuden avaa Bostonin baletin vakinaisena koreografina vuodesta 2005 työskennelleen Jorma Elon teos Plan to B, jonka bostonilaiset kantaesittivät vuonna 2004. Teos nähdään Suomessa ensi kertaa. Lisäksi nähdään Christopher Wheeldonin Polyphonia György Ligetin musiikkiin, Helen Pickettin Tsukiyo Arvo Pärtin musiikkiin ja William Forsythen The Second Detail Thom Willemsin musiikkiin. Bostonin baletin vierailu toteutetaan Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.
Mikko Nissinen ja Jorma Elo ovat molemmat Kansallisoopperan balettioppilaitoksen kasvatteja, ja heidät kiinnitettiin Suomen Kansallisbalettiin vuonna 1977. Molemmat ovat luoneet menestyksekkään kansainvälisen uran tanssijana, Elo sittemmin myös koreografina ja Nissinen Bostonin baletin taiteellisena johtajana.
Mikko Franckin viimeinen oopperakausi tarjoaa Verdiä, ranskalaista ja 1900-lukua
Kausi 2012?2013 on Mikko Franckin viimeinen oopperan taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina. Franck on toiminut ylikapellimestarina vuodesta 2006 ja taiteellisena johtajana vuodesta 2008. Syksyllä 2013 taiteellisen johtajan tehtävässä aloittaa Kansallisoopperan solistikuntaan kuuluva Lilli Paasikivi.
Mikko Franckin linjausten mukaisesti kauden ohjelmistossa on niin Verdiä, ranskalaista oopperaa kuin 1900-luvun oopperaa. Viiden ensi-illan sarjan aloittaa Karita Mattilan tähdittämä Leo? Janá?ekin Tapaus Makropulos, ja huipentaa keväällä Richard Wagnerin huikea oopperanhistorian merkkipaalu Tristan ja Isolde. Näiden välissä nähdään Giuseppe Verdin tummien sävyjen draama Don Carlos, Jules Massenet?n hehkuvan eksoottinen Thaïs sekä Béla Bartókin Herttua Siniparran linnan ja Ruggero Leoncavallon Pajatson kiinnostava yhdistelmä.
Tapaus Makropulos kertoo 300-vuotiaasta laulajattaresta, joka on nauttinut ikuisen elämän tuottavaa ihmeainetta. Olivier Tambosin ohjaama produktio on yhteistuotanto San Franciscon oopperan kanssa. Ensi-illassa 2010 yhdysvaltalaiskriitikot hurmaantuivat erityisesti Karita Mattilan suorituksesta. Roolia pidettiin yhtenä hänen uransa hienoimmista. ?Karita Mattila oli kuin syntynyt esittämään kaunista, salaperäistä kuolematonta naista, ja ainoa yllätys oli, että hän on odottanut näin kauan tarttuakseen rooliin?, kirjoitti The Classical Review. Tapaus Makropulos saa Suomen-ensi-iltansa 31. elokuuta Mikko Franckin johtamana. Puvuista ja lavastuksesta vastaa Frank Philipp Schlössmann, ja valaistuksesta Duane Schuler. Muissa rooleissa vierailevat mm. Jürgen Müller ja Jaakko Kortekangas.
Muinaiseen Espanjaan sijoittuva Don Carlos, tummasävyinen tarina rakkaudesta, politiikasta ja vallasta, saa nyt uuden jylhän toteutuksen ohjaaja Manfred Schweigkoflerin käsissä. Ensi-ilta on 19. lokakuuta, minkä jälkeen ooppera nähdään Prahan Kansallisoopperassa keväällä 2013. Goottihenkisen lavastuksen toteuttaa Walter Schütze ja puvut suomalainen, muotisuunnittelijana tunnettu Heidi Wikar. Musiikin johtaa Pietro Rizzo. Luvassa on todellista suomalaisten äänten juhlaa: nimiroolissa laulaa Mika Pohjonen, Filip II:n roolissa Mika Kares ja Jyrki Korhonen, Rodrigona Tommi Hakala ja Jaakko Kortekangas, ja Prinsessa Ebolina Lilli Paasikivi ja Päivi Nisula. Suurinkvisiittorina ovat Gregory Frank ja Koit Soasepp, ja Elisabethina Judith Howarth ja Sandra Lopez.
25. tammikuuta saa ensi-iltansa Massenet?n Thaïs, joka on viimeksi nähty Kansallisoopperassa 1930-luvulla. Tarinan keskiössä ovat kurtisaani Thaïs ja munkki Athanaël, joka haluaa pelastaa lapsuuden-ystävänsä syntiseltä elämältä, mutta lankeaa itsekin Thaïsin pauloihin. Göteborgin oopperassa aiemmin nähty Nicola Raabin versio siirtää tarinan muinaisesta Aleksandriasta säveltäjänsä aikakauteen, 1890-luvun dekadenttiin teatterimaailmaan, jossa Thaïs on juhlittu näyttelijätär. Virtuoosisessa nimiroolissa laulaa Sabina Cvilak, ja hehkuvan värikkään musiikin johtavat Mikko Franck vuoroin Paul Mägin kanssa. Värikylläinen lavastus ja puvut ovat Johan Engelsin käsialaa, ja valaistuksen on suunnitellut Linus Fellbom.
Huhtikuun 12. päivä nähdään harvinainen yhdistelmä, kun Leoncavallon Pajatson rinnalla esitetään Bartókin Herttua Siniparran linna. Molemmat teokset ohjaa Vilppu Kiljunen, joka muistetaan mm. näkemyksellisistä Patarouva- ja Naamiohuvit-ohjauksistaan. Pajatso on henkilödraama kiertävästä näyttelijäseurueesta, jonka esityksessä teatteri ja todellisuus sekoittuvat mustasukkaisen teatterinjohtajan epäillessä vaimoaan. Myös Kiljunen leikkii ohjauksessaan illuusioilla, taiteen ja todellisuuden epävakaalla rajapinnalla. Herttua Siniparran linna on puolestaan symbolistinen matka mielen syvyyksiin Bartókin lumoavan tehokkaan musiikin johdatuksella. Siniparta tuo linnaansa uuden vaimon, joka alkaa yksi kerrallaan avata linnan suljettuja ovia. Siniparran rooleissa nähdään Niina Keitel ja Vladimir Baykov, Pajatsossa puolestaan laulavat mm. Helena Juntunen ja Mika Pohjonen. Lavastuksen oopperapariin suunnittelee Sampo Pyhälä, puvut Mirkka Nyrhinen ja valaistuksen Kimmo Karjunen.
Rakkauden ja musiikin intohimoista hurmiota tarjoaa kevään Wagner-ensi-ilta, Elisabeth Lintonin ohjaama Tristan ja Isolde. Oopperassa ei tapahdu ulkoisesti paljon, mutta lähes viisituntisen teoksen musiikki sisältää sitäkin enemmän. ?Vain ainutlaatuisen lahjakkaat esittäjät voivat selviytyä tästä ja heitä on harvassa?, Wagner itse totesi. Kansallisoopperassa nimirooleissa ovat Marion Ammann ja Robert Dean Smith, joka on laulanut Tristanin roolia Bayreuthissa, Wienissä ja Metropolitanissa. Brangäne on Lilli Paasikivi, Kurwenal Tommi Hakala, ja Kuningas Marke itseoikeutetusti Matti Salminen. Musiikin johtaa Pinchas Steinberg. Lavastuksen suunnittelee Steffen Aarfing, puvut Marie í Dali ja valaistuksen Jesper Kongshaug. Ensi-ilta on 17. toukokuuta.
Kauden oopperaohjelmistossa nähdään myös klassikoita aiemmilta kausilta. Verdi-ohjelmistosta nähdään peräti neljä produktiota: Georg Rooteringin ohjaukset Aida ja Rigoletto, suosittu La Traviata ja Vilppu Kiljusen ohjaama Naamiohuvit. Muista kestosuosikeista nähdään Mozartin Taikahuilu ja Figaron häät, Donizettin Lemmenjuoma sekä Puccinin Tosca. Viime kaudella kantaesitetty koko perheen Robin Hood palaa niin ikään ohjelmistoon.
Myös vierailuja on tiedossa: Benjamin Brittenin koominen Albert Herring esitetään Pertti Sveholmin ohjauksena Oulun kaupunginteatterissa marraskuussa. Solistien joukossa ovat mm. Johanna Rusanen-Kartano, Anna-Kristiina Kaappola ja Jyrki Korhonen, ja musiikin johtaa Mikko Franck. Syyskuussa Oopperan tähtisolistit tekevät konserttivierailun Espoon Sellosaliin ja helmikuussa Oopperan orkesterin vaski- ja lyömäsoittajat Vantaalle Vaskimusiikin talvitapahtumaan.
Koit Soasepp solistikuntaan
Kansallisoopperan solistikuntaan on kiinnitetty elokuusta 2012 alkaen virolainen basso Koit Soasepp. Soasepp on esiintynyt solistiharjoittelijana kahden vuoden aikana rooleissa kuten Jevgeni Onegin Gremin, Robin Hoodin Pikku-John ja Boris Godunovin Pimen. Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa Jaakko Ryhäsen johdolla opiskellut Soasepp on esiintynyt myös Viron ja Latvian Kansallisoopperoissa.
Kansallisoopperan solistiharjoittelijat kaudella 2012?2013 ovat sopraano Hanna Rantala ja baritoni Waltteri Torikka
Hanna Rantala aloitti harjoittelijana jo syksyllä 2011 ja on esittänyt muun muassa Matka Reimsiin -oopperan Corinnaa ja Gianni Schicchin Laurettaa. Waltteri Torikka debytoi Kansallisoopperassa 2009 Madetojan oopperassa Pohjalaiset ja on vieraillut myös Tanskan Kuninkaallisessa oopperassa. Torikka voitti Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan vuonna 2010. Solistiharjoittelijat työskentelevät Kansallisoopperan solistikunnan ja kansainvälisten vierailijoiden rinnalla ja esiintyvät kauden aikana useammassa roolissa.
Tiina Myllymäestä ensitanssija
Kansallisbaletin solistitanssija Tiina Myllymäki on nimitetty ensitanssijaksi 21. elokuuta. Helsingin Tanssiopiston kasvatti on tanssinut Kansallisbaletissa vuodesta 2003 alkaen, ja solistitanssijana vuodesta 2011. Parhaillaan Tiina Myllymäki tanssii Romeo ja Julia -baletin pääroolissa.
Kansallisbalettiin on kiinnitetty elokuusta alkaen neljä uutta tanssijaa: Emilia Karmitsa, Piia Sundqvist, puolalainen Iga Krata sekä t?ekkiläinen Edita Rau?erová. Emilia Karmitsa ja Piia Sundqvist ovat Kansallisoopperan balettioppilaitoksen kasvatteja ja ovat opiskelleet myös ulkomailla. Molemmat osallistuivat keväällä Helsingin Kansainväliseen balettikilpailuun, jossa Karmitsa saavutti finaalipaikan. Uusia tanssijaharjoittelijoita on kiinnitetty kaikkiaan seitsemän, joiden joukossa suomalaiset Vilma Hyrkäs, Pauliina Pakarinen, Alina Sakko ja Tuukka Piitulainen.
Oopperaa ja tanssia lapsille, nuorille ja muille erityisryhmille
Lapsille ja nuorille on kaudella 2012?2013 tarjontaa sekä oopperatalossa että muualla Suomessa. Suosittu lastenooppera KadosKissa nähdään syyskaudella oopperatalon lisäksi mm. Ähtärissä, lasten tanssi-seikkailu Nimeni on Sormiradio puolestaan Loviisassa ja Vantaalla. Lasten taidetuokiot tutustuttavat päiväkoti-ikäisiä Oopperan lämpiössä musiikkiin, tanssiin, draamaan, maskeeraukseen, lavastukseen ja puvustukseen.
Tähtitanssijan työstään eläkkeelle jääneen Minna Tervamäen yläasteikäisille suuntaama Tanssimatsi kiertää syksyllä Pohjois-Suomen kouluja. Kiertuepaikkakuntia ovat Inari, Kittilä, Kolari, Oulainen, Pello, Raahe, Sodankylä, Tornio ja Ylitornio. Esityksiä on kauden aikana myös Alminsalissa ja Vantaalla.
Koulujen kanssa tehdään yhteistyötä monin tavoin. Vincent van Goghista kertova koululaisooppera Auringonkukat nähdään 5.?6.-luokkalaisten ja ammattilaulajien esittämänä mm. Kuljussa, Lempäälässä ja Viitasaarella. Valmisteilla ensi kevääksi on myös uusi koululaisooppera, joka on lajissaan järjestyksessä jo viides. Balettienergiaa pojille! -hankkeessa pääkaupunkiseudun 1.?2.-luokkalaisia poikia houkutellaan balettiharrastuksen pariin.
Viime kaudella aloittanut 12?16-vuotiaiden oma musiikkiteatteriryhmä Par(r)asvaloissa jatkaa toimintaansa, ja Sibelius-Akatemian, Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Kansallisoopperan ja Musiikkitalon sekä New Yorkin filharmonisen orkesterin Kuule, minä sävellän! -yhteishankkeessa nuoret säveltävät ammattisäveltäjien johdolla.
Lasten ohella Kansallisoopperan toiminta huomioi muitakin erityisryhmiä. Viime kaudella kokeiltua oopperoiden viittomakielistä tulkkausta jatketaan tälläkin kaudella valikoiduissa esityksissä. Kauden aikana toteutetaan pienimuotoisia konsertteja ja tanssiesityksiä vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitolaitoksissa pääkaupunkiseudulla. Laululla läsnä ja Liikkeellä läsnä -työpajat perehdyttävät pääkaupunkiseudun vanhustyön ammattilaisia oman äänen, laulamisen ja liikkeen hyödyntämiseen hoivatyössä.
Oopperassa avattu uusi viinilounge
Kanresta Oopperaravintolat on avannut oopperatalon Mannerheimintien puoleiseen aulaan uuden monipuolisen viiniloungen. Loungessa on tarjolla valikoima erikoisviinejä esitysiltoina klo 17.30 alkaen.
(Suomen Kansallisooppera, lehdistötiedote 21.8.2012)