Suomen Kansallisoopperan säätiön hallitus hyväksyi vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kokouksessaan 28. maaliskuuta. Toimintakertomus ja tilinpäätös tulevat Kansallisoopperan säätiön hallintoneuvoston vahvistettaviksi 28. huhtikuuta.
Koko Suomea palveltiin ja erilaisia yleisöjä tavoitettiin vuoden aikana monin tavoin. Esityksiä ja muuta toimintaa oli ennätyksellisesti 38 paikkakunnalla. Kaikkiaan 19 % maksullisista ja maksuttomista esityksistä oli muualla kuin oopperatalossa, ja vierailut tavoittivat yhteensä noin 42 700 katsojaa eli 17 % esitysten katsojista. Kansallisoopperan esitykset onnistuivat siis tavoittamaan suomalaiset vuosi vuodelta paremmin
Tuleviin taloudellisesti haastaviin olosuhteisiin sopeutumista jatkettiin määrätietoisesti. Tilikauden aikana syntyneellä 2,6 milj. euron ylijäämällä turvataan toiminnan jatkuvuutta lähivuosina, kun julkinen rahoitus kiristyy merkittävästi. Tiedossa on, että vuoteen 2017 asti julkisen rahoituksen taso on jäädytetty, ja valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien avustusten taso jää tasolle, joka on 99 % vuoden 2012 rahoituksen tasosta.
Vuonna 2013 Suomen Kansallisoopperan orkesteri juhli 50-vuotista historiaansa. Orkesterin perustamisella oli aikanaan ratkaiseva rooli Kansallisoopperan kehityksessä ja suomalaisten oopperoiden suuressa nousussa. Juhlavuoteen liittyi runsaasti erityisohjelmaa.
Taiteellisessa johdossa tapahtui muutoksia, kun Mikko Franckin kausi oopperan taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina päättyi. Oopperan taiteellisena johtajana aloitti elokuun alussa Lilli Paasikivi ja ylikapellimestarina saksalaissyntyinen Michael Güttler.
443 esitystä, joista yli kolmannes oli maksuttomia
Päänäyttämöllä nähtiin vuoden aikana seitsemän ooppera- ja balettiensi-iltaa ja Alminsalissa yksi ooppera- ja yksi balettiensi-ilta. Kohokohtia olivat muun muassa Pinchas Steinbergin johtama Richard Wagnerin suurooppera Tristan ja Isolde, Jules Massenet?n harvoin esitetty ooppera Thaïs, Marjo Kuuselan tanssiklassikko Seitsemän veljestä visuaalisesti uudistettuna tuotantona sekä nykytanssin mestarin Ohad Naharinin Deca Dance Helsinki. Huippukohtiin kuului myös Kansallisbaletin vierailu Moskovan legendaarisessa Bol?oi-teatterissa Kevätuhrin satavuotisjuhlafestivaalilla.
Ensi-iltojen lisäksi ohjelmistossa oli 15 muuta ooppera- ja balettiproduktiota. Maksullisia esityksiä oli yhteensä 289, joista 168 päänäyttämöllä. Yleisö täytti maksulliset esitykset 80-prosenttisesti, mikä päänäyttämöllä tarkoittaa yli 1 000 katsojaa joka esityksessä. Ostettujen lippujen arvonlisäveroton keskihinta oli 41 euroa. Alennuskäytäntöjä uusittiin, jotta yhä useampi suomalainen pääsisi nauttimaan oopperasta ja baletista. Erityisesti alle 25-vuotiaiden, työttömien, opiskelijoiden, varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten alennuksia parannettiin tuntuvasti.
Lisäksi maksuttomia esityksiä kuten kenraaliharjoituksia, avoimia pääharjoituksia ja muita ilmaistapahtumia oli ennätykselliset 154 eli 35 % kaikista esityksistä. Maksuttomien esitysten katsojia oli 19 % kaikkien esitysten katsojista. Kaikkiaan Kansallisoopperan järjestämissä esityksissä ja muissa tilaisuuksissa oli noin 267 100 kävijää. Tapahtumia järjestettiin myös yhteistyössä eri festivaalien ja taideorganisaatioiden kanssa, ja Dance United -iltaan Alminsalissa kutsuttiin esiintymään kaksi vapaata tanssiryhmää.
Vuoden aikana julkaistiin myös DVD-tallenne oopperoista Robin Hood ja Die tote Stadt sekä levytys Lumikuningatar-baletin musiikista. Suuri askel oli loppuvuodesta taiteilijaryhmien kanssa solmittu tallennesopimus, joka tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Nelivuotinen sopimus mahdollistaa ooppera- ja balettiesitysten saattamisen nykyistä laajemman yleisön ulottuville koko maassa esimerkiksi televisiointien, radiointien, suoratoiston, levytysten ja DVD-taltiointien keinoin.
Maantieteellisesti etäälle sijoittuvien yleisöjen lisäksi vuonna 2013 palveltiin muitakin vaikeasti saavutettavia yleisöryhmiä. Yleisöyhteistyöprojekteja ja erityisryhmille suunnattuja esityksiä oli 20 paikkakunnalla. Toimintaan kuului työpajoja ja projekteja koulujen, hoivalaitosten ja hoiva-alan ammattilaisten kanssa, ja elämyksellisiä tapahtumia tarjottiin muun muassa vauvaperheille, vanhuksille, omaishoitajille, viittomakielisille ja näkövammaisille. Myös taidekorkeakoulujen opiskelijoiden sekä peruskoulun ja lukioiden opettajien koulutukseen panostettiin.
Ylijäämäinen tulos turvaa toimintaa julkisen rahoituksen vähentyessä
Keväällä 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti, että vuosina 2014?2017 toiminta-avustuksen taso tulee jäämään tasolle, joka on 99 % vuoden 2012 rahoituksen tasosta. Myös Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa sovittiin vuosiksi 2014?2017 valtion toiminta-avustuksen kehitystä noudattavasta rahoituksesta. Vuoden 2017 aikana vaje alkuperäisen, vuosiksi 2010?2014 solmitun aiesopimuksen mukaiseen rahoitukseen tulee olemaan lähes 3,3 milj. euroa.
Kiristyvään rahoitukseen sopeutumista jatkettiin määrätietoisesti vuoden 2013 aikana. Esityksiä vähennettiin vuoden 2012 tasoon verrattuna, toimintaa tehostettiin ja tiukan talouskurin lisäksi noudatettiin tiukkaa rekrytointipolitiikkaa. Ohjelmistosuunnittelussa otettiin huomioon tavoite lisätä oman rahoituksen osuutta. Taloudellista tehokkuutta lisäävät myös tuotannonsuunnittelun kehitystyö ja vuoden 2013 aikana neuvotellut maltilliset ja joustoja sisältävät työehtosopimukset. Säästö- ja tehostamistoimenpiteiden ja hyvän lipunmyynnin seurauksena tilikauden aikana syntynyt 2,6 milj. euron ylijäämä vahvistaa säätiön omaa pääomaa ja auttaa selviytymään lähivuosien taloudellisesti haastavissa olosuhteissa.
Kansallisoopperan omat tulot vuonna 2013 olivat 10,3 milj. euroa, joista lipputuloja 7,8 milj. euroa. Lipputulot pysyivät lähes edeltävän vuoden tasolla, vaikka ensi-iltoja ja esityksiä oli aiempaa vähemmän. Toiminnan kokonaiskulut pysyivät 53 milj. eurossa eli edeltävän vuoden tasossa. Valtaosa toiminnan kuluista koostui henkilöstömenoista (43,2 milj. euroa). Vuoden aikana säätiön palveluksessa työskenteli keskimäärin 526 kuukausipalkkaista työntekijää eli 6 henkilöä vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Lisäksi Kansallisoopperassa työskenteli kaikkiaan 886 tunti- ja suoritepalkkaista työntekijää, joista noin 80 % vierailijoina taiteellisissa tehtävissä. Kokonaiskuluihin sisältyy myös Kansallisoopperan rahoitettavaksi jäänyt osuus Balettioppilaitoksen toiminnasta (0,2 milj. euroa).
Suomen Kansallisoopperan säätiön hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös ovat luettavissa Kansallisoopperan verkkosivuilla. Vuosikertomus ilmestyy painettuna huhtikuun lopussa hallintoneuvoston kokouksen jälkeen.
(Suomen Kansallisooppera, lehdistötiedote 28.3.2014)