´Niinistö voi asettaa kirkolle haasteen´

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • jnsto
  • 1

- Presidentti Niinistöstä voi tulla kirkolle hankala henkilö, koska hänellä on kristinuskosta omiakin ajatuksia. Voi käydä niinkin, ettei hän suostu pelkäksi juhlajumalanpalvelusten toteemipaaluksi, vaan asettaa kirkolle haasteen.

Näin kirjoittaa Kanavassa (2/12) dosentti ja tietokirjailija Osmo Pekonen. Hänen juttunsa arvioi pääasiassa Sauli Niinistön kirjallista tuotantoa, mutta ulottaa katsauksensa molempien ehdokkaiden asennoitumiseen ja pohtii kirkon asemaa. Pekonen sanoo Niinistön olevan kirjailijana mainio mies siitäkin syystä, ettei hän elä maailmalla näkemänsä glamourin lumoissa, vaan häntä kiinnostavat myös yhteiskunnan nimettömät nobodyt. Fasaaninmetsästäjät tuskin saavat Niinistöstä uutta jahtikumppania, arvelee Pekonen.

Kirjoittaja ei kuitenkaan tarkemmin ennustele, millaisen haasteen uusi presidentti kirkolle asettaisi. Kuitenkin Pekosella on ilmeisesti mielessä ajankohtainen tasa-arvotilanne. Hän nimittäin toteaa, että "luterilaisen kirkon hallitsematon hajoaminen ajankohtaisen homokysymyksen vuoksi tuskin olisi kenellekään toivottava asia". Tuollainen hajoaminen merkitsisi Pekosen sanoin "yhteisen arvopohjan murenemista ja koko kulttuurin menoa alaspäin".

Pekosen katsaus tarjoaa muun ohella tiiviin määritelmän suomalaisesta luterilaisuudesta. Se on "sekularisoitunut siviiliuskonto, joka on läsnä yhteiskunnan ja kulttuurin syvärakenteissa eräänlaisena kittinä". Pekonen vertaa luterilaisuutta valtiollisena ideologiana Turkin valtiota koossa pitävään kemalismiin eli Atatürkin palvontaan.

Kirjoittaja toteaa, että Pekka Haavisto - joka hänkin sanoo uskovansa johonkin korkeampaan voimaan - ei halua kirkolle mitään pahaa, eikä Pekonen usko lisääntyvän moraalisen kaaoksen tuovan kestävää iloa edes ateisteille.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

- Uskonnollinen oikeisto, jonka pääfalangi käyttää kokoomuksen vanhaa tunnusta "koti, uskonto ja isänmaa", haluaisi saada Sauli Niinistöstä perinteisten sinivalkoisten arvojen jyryn puolustajan, kirjoittaa Pekonen. - Vastaavasti Pekosen sanoin punavihreä suvaitsevaisto odottaa suu vaahdossa hänestä uutta sylkykuppia. Kriitikko ei kuitenkaan usko, että presidenttiä saadaan polttomerkityksi äärisuunnasta tai toisesta. Pekonen arvelee, että kirjallisuus voi tarjota Sauli Niinistölle "tien vapauteen".

Pekosen juttu ei yritä ennakoida Niinistön asenteita. Kampanjan aikana tuleva presidentti varoitti niiden "arvoalueelle tunkeutumista", joille avioliitto on yksinomaan miehen ja naisen järjestely. Tämä oli kädenojennus ja kannatuspuheenvuoro uskonnolliselle oikeistolle. Muiden arvoalueista ei ollut puhetta.

1 kommenttia

Eiköhän meidän suomalaistenkin yhteinen kantava ja kestävä arvopohja ole ollut, ja on aikaakestävästi nykyäänkin, terveen järjen käyttö - eikä niinkään "ristiriitainen moraalikäsitys".

Uskontoihin sidotuilla ja uskonvapailla on se merkittävä ero Suomessakin.

Toisekseen, Suomikin muistuttaa varsin paljon esim. Somaliaa, Pääkaupunkiseudun ja osin isompien kaupunkien kasvukeskustenkin erolla ruraaliseutuihin, arvopohjien moninaisuudessa. Puhekielissäkin on eroa.