Suomalaisten vielä äimistellessä vihreiden nousua ykköspuolueeksi Jyväskylässä sikäläinen valtamedia Keskisuomalainen otti esille arvokonservatismin kriisin. Päätoimittaja Pekka Mervola pohti myönteisin sanoin 12.4.17, mistä vanhoillisuudelle löytyisi säällinen narikka. Vaihtoehdot ovat jutun mukaan vähissä, mutta ehkä lopulta kokoomuksesta tai keskustasta.
Kun asenteellisuus sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen suuntaan oli Soinin nousun keskeisiä työkaluja, kysymyksenasettelu voi olla suomeksi, myös mistä uusi kristillisdemokraattien ulkopuolinen koti homofobialle.
KSML torjuukin perussuomalaisten nousun selittämisen vain muukalaispelolla ja toteaa Soinin täyttäneen "konservatiivien toiveen perinteisiä arvoja puolustavasta puolueesta". Mervola toteaa perussuomalaisten tavoittaneen jo melkein "laajakannatuksisen konservatiivipuolueen" aseman. Mutta vaalituloksen jälkeen tuo "konservatiivisen yleispuolueen aihio" voi kadota. "Ellei keskusta tai kokoomus sitten palaa historiallisille juurilleen".
"Perussuomalaiset oli vastavoima vasemmiston sekä yhteiskunnan taloudellisen ja poliittisen eliitin kovin talous- ja arvoliberaalille linjalle." Mervola toteaa tuon kehityksen loppuvan, jos perussuomalainen puolue "ajautuu Halla-ahon linjalle". Silloin puolue muuttuu vieroksutuksi yhdenasianliikkeeksi.
Puolueiden strategiasuunnittelijat saavat ennen pitkää selville, mihin perussuomalaisten arvokonservatiiviset kannattajat ovat menneet. Yksi mahdollisuus on se, että monet ovat muuttaneet kantaansa.
Helsingin Sanomien tuore selvitys viittaa siirtymään kokoomuksen suuntaan. HS:n mukaan Helsingissä valituiksi tulleet kokoomuslaiset edustivat huomattavasti kovempaa arvokantaa kuin puolueen ehdokkaat kaupungissa keskimäärin. Ehkä havaitaan kokoomuksen menettäneen porukkaa vihreille, mutta uusia tullut oikeammalta, ja näin arvoliberaalit kokoomuslaiset pärjäsivät huonommin. Kokoomuksen nuoressa polvessa yhdistyy kuitenkin usein talousliberaalisuus yhteiskunnalliseen arvokonservatismiin. Heille perussuomalaisten mantteli istuu osittain huonosti.
KSML kertaa konservatiivien kannalta synkkää lähihistoriaa. "Perinteiset suuret puolueet olivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä työntäneet konservatiivit marginaaliin. Jopa keskustassa puoluejohdossa oli vallassa liberaalit poliitikot. Demarien älykkösiipi oli arvoiltaan liberaalimpia kuin liberaalinen kansanpuolue aikoinaan. Kokoomuksessa kypäräpappilinja joutui alexanderstubbien polkemaksi."
"Vain kristilliset edustivat politiikassa arvokonservatiivisia ajatuksia. Puolue ei uskonnollisen sävytyksensä takia saavuttanut laajaa suosiota. Tässä ilmastossa Timo Soini sai aikaan jytkyn, vaikka puoluetta leimattiin rasistiseksi ja rahvaanomaiseksi. Se oli syvimmiltään konservatiivinen niin arvoiltaan kuin talousajatuksiltaankin".
KSML oli aikanaan maalaisliitto-keskustapuolueen äänenkannattaja. Se julistautui riippumattomaksi 1986, mutta läheisyys puolueeseen näkyi lehdessä pitkään. Taustayhtiö on taitavien ostojen kautta Suomen lehtikustantajien kärkeä. Se ei ole kasvottoman rahan tuottoautomaatti, vaan sillä on pääasiassa henkilöomistajia. Ehkä paljolti siksi talon päälehti KSML ei ole ollut Jyväskylän arvoliberaalin aallon harjalla.