Maailmalla Sotshin jättäminen väliin on sopinut keinoksi protestoida Venäjän ihmisoikeustilannetta, sekä HLBT-syrjintää että laajempaa demokratiavajetta. Suomessa tilannetta leimaa varovaisuus. Poliittisessa eliitissä arvostelijan osan on säilyttänyt kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas). Hän kertoi Ylen haastattelussa (A Studio 15.1.14), että aikoo katsoa avajaiset kotona. Ehkä kuitenkin menee myöhemmin kisoja seuraamaan. Siihen, heiluuko sateenkaarilippu Sotshissa, Arhinmäki ei osannut vielä vastata. Julkisuuden tietojen mukaan pääministeri Katainen osallistuu avajaisiin, presidentin ratkaisusta ei Ylen mukaan ole tietoa, mutta Arhinmäki arveli presidentin menevän paikalle.
Oleellinen ero neuvostoaikaiseen naapurin olojen arvosteluun on nyt se, että Venäjän ihmisoikeuksien esilläpito ei eristäisi poliitikkoa kotimaassa. Mutta silti kynnys lienee korkea. Neuvostoaikana muutama oikeistopoliitikko ja aiemmin jokunen demari hyväksyi hyljeksityn roolin seurauksena puheistaan. Aiheesta "väärin" kirjoittaneita toimittajia pidettiin lähinnä tyhminä, ellei heidän mielenterveyttään tohdittu kyseenalaistaa. Nykyisin Moskova ei edellytä yhtenäistä ystävällisyyttä Suomesta eikä kritiikitön asenne ole etenemisen edellytys Suomen politiikassa. Neuvostoaikana vaikenemisen välttämättömyys oli yleisesti ymmärrettävää. Nyt vaikeneminen voi kertoa enemmän todellisista asenteista etenkin HLBT-tasa-arvon aihepiirissä ja aiheen kotimaisesta painoarvosta.
Suhteessa talvikisoihin Suomi on erottumassa monista muista. Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt ei osallistu. Lisäksi sikäläinen urheiluministeri Lena Adelsohn-Liljeroth on ilmoittanut, että hän ei halua tukea Putinia, mutta haluaa tukea urheilua ja jättää siksi vain avajaiset väliin.