Satunnaisesti päivityksiä ajatuksistani ja huomioistani. Toisinaan ilmaisen ilojani ja toisinaan varmasti purnaan. En lupaa viiltävää yhteiskunta-analyysia, mutta joskus kumminkin kuvia söpöistä eläimistä. Ja kaikkea mielessä liikkuvaa.
Ulkona sataa. Sade ropisee makuuhuoneen ikkunaan. Katulamppujen alla sadepisarat kimaltelee. Näyttää vähän syksyltä vettä valuvan ikkunan takaa. Jotenkin mukava röhnöttää sisällä - eikä ole paineita tehdä mitään tai mennä minnekään. Paitsi nukkumaan säädylliseen aikaan, että jaksaa aamulla herätä töihin.
Hesarin jo vanhemmasta Peruskoulutestistä sain keskiarvoksi 9,2. Heikot kohtani olivat Liikunta ja terveystieto, Kotitalous ja Kuvaamataito. Käytös ja huolellisuuskaan eivät olleet ihan mallikelpoisia...
Eka lomanjälkeinen työviikko on muutaman tunnin päästä paketissa. Kyllä tää tästä... Aamupäivän olin sitten ypönä täällä toimistolla. Sai ainakin soittaa musiikkia kovalla.
Tekisi kyllä mieli kirmailla kesälaitumilla, kun sää ei ole yhtään hullumpi. Mutta onneksi on tulossa viikonloppu. Ja aina välillä voi kääntää katseensa monitorista ikkunaan - ja tuijotella avautuvaa maisemaa.
Maanantaina on paluu arkeen, mutta lohdullista tietää, että lomapäiviä on vielä varastossa sen verran, että erinäisiä "pitkiä viikonloppuja" voi pitää.
Juuri nyt ollaan pääkaupungin sydämessä Espan puistossa päivää paistattelemassa - satojen muiden kanssa. Jos Helsingistä pitää valita suosikkipaikka, niin kyllä se on kesäinen Esplanadin puisto.
Puolisko lähtee huomenna muutamiksi päiviksi kotipuoleensa, ja taidan minäkin tehdä samoin. Tosin oma "kotipuoleni" on noin 30 kilometrin päässä, eli mistään halki Suomen matkustelusta ei ole kyse. Vähän mm. sellaista luksusta kuin saunomista ja puutarhassa raittiin ilman haukkailua - vaikka sää ei nyt näytä kovin suosiolliselta lomatouhuihin... Ajattelin tulla takaisin pääkaupunkiin lauantaiksi, jolloin on pride.
Ja tästä tapahtumasta pitäisi kirjoittaa tarinaa. Berliinin Priden päätapahtumaan Christopher Street Day -kulkueeseen ja pääjuhlaan osallistui useampi satatuhatta ihmistä. Noiden bileiden takia kaupungin pääväylä oli suljettu. Homma päättyi puoliltaöin upeaan ilotulitukseen.
Meillä pitäisi potkia pääkaupungin päättäjiä kunnolla perseelle, että lähtevät mukaan järjestämään Pride-tapahtumaa ja todistavat samalla ihan oikeasti Helsingin sateenkaarimyönteisyyttä - eikä pelkästään sanahelinällä. Ei sillä hyssyttelyllä ja lässytykellä mitään voiteta. Tehdään asioita, ei sisäänpäinlämpiävästi vaan kaikille. Niin se menee. Kaisaniemen puistoon kunnon konsertti sateenkaaren väreissä, jonne haluaa tulla koko kaupunki ja muutkin.
Joops... Eilen tultiin takaisin Berliinistä. Toista tuhatta valokuvaa tuli napattua. Nyt niitä pitäisi käydä läpi. Tässä on jääkarhunpentu Knut, joka meilläkin lehdissä on söpöillyt.
Tässä pitkin viikkoa on menty kaupunkia ristiin rastiin. Olympiastadionillakin tuli vihdoin poikettua, kuten myös eläintarhassa, jossa Knut-jääkarhu kelliskeli raukeana ja ihmiset katselivat. Hellyttävä eläin. Tekniikkamuseossakin meni aikaa runsaasti. Ja muitakin vielä katsastamattomia nähtävyyksiä on tullut "hoidettua". Yhtenä iltana käytiin vielä "viihteelläkin". Kaikesta liikkumisesta on kiittäminen toimivaa julkista liikennettä. U-Bahn, S-Bahn, bussit ja ratikat vievät mukavasti ja nopeasti paikasta toiseen. Viikon lippu maksaa noin 25 euroa, ja kun pistää vähän lisää, pääsee myös naapurikaupunkeihin Potsdamiin ja Oranienburgiin. Tärkeimmät kaupungin reitit hoidetaan 24/7. Kunpa vaan Helsingin päättäjät tajuaisivat, miten tärkeää on pitää joukkoliikenne toiminnassa yötä päivää, eikä entisestään yritä rajoittaa esim. myöhäis- ja yöliikennettä...
Näin liehuvat rinnakkain sateenkaarilippu, EU:n lippu, Saksan lippu ja Berliinin lippu kaupungin "Punaisella raatihuoneella" täällä itäisen osan sydämessä. Muillakin raatihuoneilla on vastaava liputus. Huomenna lauantaina on kahden viikon mittaisen priden huipennus, CSD-paraati.