smo

Katselin pikaiseen omaa blogiani - joka on saanut itseltäni kovin vähän huomiota - ja totesin edellisen bloggaukseni olevan alkukeväältä/takatalvelta.

Noh, tämä kesälomaviikko vietetään itäisessä Etelä-Savossa. Ja jotta ei tarvitsisi olla tyystin netittä, hankin Mokkulan. Se ei kyllä näillä main tarjoa kovin vauhdikasta yhteyttä, mutta paremman puutteessa tälläkin hoitaa mm. pankkiasiat. Ja vähän muutenkin harrastaa nettielämää.

Alkuviikko on ollut kylmä. Hetkittäin lämpötila on käväissyt samoissa lukemissa kuin puoli vuotta sitten, keskitalvella. Ja vettäkin on sadellut. On toki sää välillä ollut ihan hyväkin ja Aurinko paistellut. Oheinen sateenkaari täydensi tänään maisemaa.

Saunottu on joka ilta ja kaivosta on nostettu ja kannettu vettä varmaan miljoona litraa. Tänään tosin ostettiin uppopumppu vedennoston apuvälineeksi - laiskoja cityhomoja kun ollaan. Töpseli seinään ja letku saaviin ja pataan niin jo kylpyvesi on siellä missä pitääkin.

Ensi viikon puolivälissä olisi vuorossa perinteinen Berliini.

Eilen maanantaina herättiin kevään neljänteen päivään. Kalenterin mukaan. Kun ulos katsahti, havaitsi, että talvi on vihdoin tullut. Kymmensenttiset kinokset Helsingin keskustassa. Jee. Ja minä kun odottelin jo ensimmäisiä T-paitakelejä.

Noh, ei siinä ole mitään outoa, että maaliskuun alkupuolella on etelässäkin nietokset, mutta kun niitä ei koko aiempana "talvena" ole ollut... Lohdullista on kyllä tietää, että meri ei oletettavasti enää ehdi jäätyä.

Kai se kesä sieltä tulee. Sitten joskus.

Viikonloppuna käännettiin kellot kesäajasta. Tästä eteenpäin - paitsi että aamulla töihinmeno on hämärän aikaan - myös kotiintulo on hämärähommia.

Noh... kyllä uusi kevät aikanaan tulee, kuten se on tehnyt aina tähänkin asti. Joka vuosi.

Joskus ennen en pitänyt syksystä. Jotenkin kiva kesä aina hiipui ankeaan syksyyn. Jotenkin olen viime vuosina alkanut pitämään syksystä. Jos on huono ilma, niin voi olla sisällä. Jos hyvä ilma, niin voi lähteä ulos. Nyt alkusyksystä varsinkin on ihan kiva katsella syksyn värejä. Oheinen kuva on keittiön ikkunan näkymää sisäpihalle.

Mikään ei ollut muuttunut. Ainakaan merkittävästi. Samanlainen uinuva kylä kuin ennenkin. Tulipahan käytyä varmaan 10 vuoteen ensimmäistä kertaa kylän kaupassa - siitä samassa, josta yli 15 vuotta sitten ostin ensimmäiset olueni teininä. Ei sielläkään ollut juuri mikään muuttunut, paitsi että kylän lopetettu posti (vai Itellako se nykyisin on) on nyt kaupan yhteydessä asiamiestoimipisteenä.

Tultiin puoliskon kanssa viikonlopuksi vanhempien luokse tänne "maalle", isoäidin seuraksi, kun tätä ei oikein enää voi jättää yksikseen. Vanhemmat lähtivät jonnekin lappiin "ruskaretkelle". Pikkusiskoilla on muuta ohjelmaa - toisella muutto ja toisella muutaman viikon ikäinen uusi vauva. Joten tultiin sitten tänne rauhoittumaan pääkaupungin sykkeestä. Noh. Eipä tästä ole matkaa Helsinkiin kuin kolmisenkymmentä kilometriä.

Sääli vaan että ulkona on syksyinen sää ja vettä sataa. Täytyy kykkiä sisällä. Ei voi esimerkiksi grillata pihalla. Tai voisi tietysti, mutta ajatus kastumisesta ei tunnu niin houkuttelevalta, että viitsisi. Täytynee kuitenkin jossain vaiheessa lähteä vähän käyskentelemään ympäristöön ja ihmettelemään, onko näissä nuoruuden maisemissa mikään muuttunut. Todennäköisesti tällä keskiluokkaisella omakotitaloalueella ei.

Sunnuntai-iltana oltiin kävelemässä Seurasaaressa. Ysin aikaan on jo ihan pimeää. Syksy. Kamera oli tietysti mukana. Oheinen kuva on Seurasaaren sillalta Ruoholahteen päin. Pitkä valotus ja pikkasen "väärä" valkotasapaino tekee maisemasta kivan.

Eilen maanantaina oli jonkinlainen migreenin tyyppinen tila. Koko päivän oli tosi huono olo. Päätä särki ja heikotti. Kaiketi syynä oli niskan ja hartioiden lukkiutuminen. Illalla otin sitten pillerin ja sainkin nukuttua melkoisen rennosti. Ja tänään on olo ihan normaali.

Ja ulkona paistaa syysaurinko.

Aamupäivällä oli oikein mukava ilma ja lähdettiin Suomenlinnaan kävelemään ja valokuvailemaan - ja käytiin syömässä. Joskus neljän paikkeilla tultiin takaisin mantereelle ja lauttamatkalla alkoi jo ripotella vettä. Lännessä päin välkkyivät salamat ja ukkonenkin jyrähteli. Keskustassa poikettiin Stockalla. Siinä vaiheessa sitten alkoikin sataa oikein kaatamalla, ja kotiin kävelemistä ei oikein viitsinyt edes ajatella. Seiska-spåra sai kunnian kuljettaa. Mutta äsken sade taukosi ja aurinko kurkisteli pilvien takaa. Tuloksena oli nätti sateenkaari (jonka kuvaaminen on aina hankalaa).

Näitä kesän riemuja... :)

Kuva napattu keittiön ikkunasta.

Perjantaina oli rauhallinen ilta. Lauantaina venähti "viihteelle". Sunnuntaina oli vähän nuutunut olo, tosin se sitten meni Espoon Luukissa, jossa grillikatoksessa grillattiin ja muuten vaan paistateltiin päivää järven/lammen rannalla. En heittänyt talviturkkia... Puolisko heitti.