Satunnaisesti päivityksiä ajatuksistani ja huomioistani. Toisinaan ilmaisen ilojani ja toisinaan varmasti purnaan. En lupaa viiltävää yhteiskunta-analyysia, mutta joskus kumminkin kuvia söpöistä eläimistä. Ja kaikkea mielessä liikkuvaa.
Viikonloppuisin olen lenkillä seuraillut Pasilan rakennustöitä toista vuotta. Aseman alue uudistuu. Varsinkin Linnanmäen nurkalta on uuden syntyminen näkynyt hyvin.
Kun alue aikanaan valmistuu, niin siellä asuu suomalaisen pikkukaupungin verran väkeä.
Saa nähdä, tuleeko sinne homobaari, vai alkaako sellaisten aika olla ohi...
Lähempää työmaa näyttää tällaiselta:
Kaupungin kasvaminen ja muuttuminen on mielenkiintoista.
Ilta meni sattuneesta syystä aika pitkälti sisätiloissa. Nyt piti päästä hetkeksi ulos, iltalenkille.
Vajaassa viikossa maiseman hento viherrys muuttui alkukesän vihreäksi.
Pari päivää kai vielä saadaan tätä aurinko ja lämpöä. takatalvea ei sentään näytä olevan ennusteissa.
Aurinko ja lämpö ovat saaneet muutamassa päivässä aikaan hennon viherryksen.
Runsaan vuoden verran päivittäisiin toimiini on kuulunut vähintään 10 kilometriä liikkumista. Käytännössä liikkumista on 15..20 kilometriä päivässä, toistasataa kilometriä viikossa - 500 kilometriä kuukaudessa. Pääsääntöisesti liikkuminen on reipasta kävelyä, mutta myös säännöllisen satunnaisesti jonkin verran juoksua, portaiden nousua ja muuta vastaavaa. Arkisin työmatka suuntaan ja toiseen tarjoaa 5+5 kilometriä hyötyliikuntaa.
Ruokailutottumukset ovat myös kokeneet remontin: mahdollisimman paljon kasviksia, mahdollisimman vähän lisättyä sokeria ja liian rasvan välttelyä. Ja hapanmaitotuotteita.
Lisääntynyt ulkoilu tarkoittaa myös huomion kiinnittämistä kaikenlaisiin pikku yksityiskohtiin, jotka liittyvät vuodenkiertoon - niin ihmisten kuin luonnonkin kohdalla. Ja Helsingissä on mielenkiintoista seurata rakennetun ympäristön kehittymistä.
Lopulta kyse on paremminkin omasta asenteesta. Mistään ei ole varsinaisesti tarvinnut luopua. Epäterveellisten asioiden asemesta voi valita vähemmän epäterveellisiä asioita. Hyötyliikunta on parhaimmillaan jopa ajansäästöä.
Tuloksia on.
Esimerkiksi kunto on kasvanut. Lisääntynyt hyvinvointi tuo energiaa tehdä enemmän. Tekeminen tuntuu mielekkäämmältä ja tuloksekkaammalta.
Tiellä ihmisen kasvussa aikuiseksi on hetkiä, jolloin tajuaa realiteetteja. Omalla kohdallani yksi tällainen hetki oli arviolta 35 vuotta sitten, ehkä kymmenkesäisenä tai hieman alle.
En muista päivämäärää, mutta muistan hetken ja paikan. Heräämisen aiheuttivat ravintoloiden limupistoolit ja ne limuautomaatit, joista saa laskettua juomaa mukiin.
Silloin minulle selvisi, että 1) hiilihappopatruunat on joskus vaihdettava, eikä niitä kuplia vain tehdä sillä koneella ja 2) myös limun maku tulee laitteistoon laitettavista pikku säiliöistä, eikä ole putkistoa limutehtaalle.
Tuon tosiasian ymmärtäminen oli itselleni huomattavasti järisyttävämpi juttu kuin sen ymmärtäminen, että joulupukkia ei ole siinä mielessä kuin olin kuvitellut.
Paikka oli erään jo kadonneen huoltoaseman ruokailupuoli, jossa myyjä joutui vaihtamaan viimeisen sihauksensa päästäneen hiilihappopatruunan uuteen.
Joutsenpari on laatinut pesän. Rakennustyöt ovat vielä käynnissä.
No se just:
Kun vanhenee, tulee kremppoja. Pari päivää hieman jumitellut selkä jumahti äkkiä tänä aamuna tyystin. Liikkuminen on hyvin hankalaa. Lääkäri totesi kyseessä olevan hyvinkin perinteisen noidannuolen. Määräsi pillereitä ja kehotti ottamaan rauhallisesti selän kanssa. Nykyään ei kuulemma määrätä enää tyystin lepoon.
Jotenkin ankeaa kun ei pysty tekemään oikein mitään itse.
Nyt 8. maaliskuuta vietetään naistenpäivää. Asia ei ole päässyt unohtumaan, sillä perjantain merkkipäivästä on muistuteltu pitkin viikkoa sangen huolella.
Omalta osaltani lunastan vaatimukset ja toivotan tasapuolisesti kaikille naiseksi itsensä kokeville hyvää naistenpäivää!
Minua vähän mietityttää se, että naistenpäivän idea on etääntynyt alkuperäisestä lähinnä naisten huomioimis- ja hemmottelupäiväksi. Alkuaanhan naistenpäivällä on pyritty kiinnittämään huomiota siihen, etteivät naisten oikeudet toteudu yhdenvertaisesti miesten kanssa. Kaikkialla maailmassa naisten asema ei edelleenkään ole kehuttava.
***
Toivotan onnea myös tänään parisuhteensa rekisteröimisen vuosipäivää viettäville. Erityisesti heille, ketkä rekisteröivät parisuhteensa tasan 11 vuotta sitten.
Olisi jo aika säätää yhdenvertainen avioliittolaki. Siksi Tahdon2013 -kampanja: ( http://www.facebook.com/tahdon13 )
