Koulu alkoi.
Ahdistaa.
Ahdistaa, kun ei yhtään huvittaisi opiskella, mutta silti olisi ihan pakko saada suht hyviä numeroita kun jos ei ole B:n keskiarvoa en pääse San Franciscoon (no okei se koulu on kai oikeasti Oaklandissa mutta se nyt on melkein sama asia) ja sinne on PAKKO PÄÄSTÄ TAI KUOLEN. Tai en kuole, mutta olen aivan hukassa, koska minullahan ei ole varasuunnitelmaa. En halua varasuunnitelmaa.
Sanoinkos että ahdistaa?
Ainahan musta voisi tulla baarimikko. Tai hopeaseppä. Tai vaikka katkeroitunut keski-ikäinen puhelinmyyjä.
Joo ei.
Pakko siivota tai tulee hermoromahdus. Ei pää kestä tätä sotkua.
.
.
.
Jos nyt pääsen ylös tästä.
1 kommentti
Splenetic
14.8.2007 18:23
Kokemuksesta voin kertoa, että varasuunnitelman olemassaolo (vaikka kuinka rupuinen) helpottaa kummasti. Ei kävele tyhjän päällä ja jos oikein onnistaa, sitä voi jopa nauttia opiskelusta.