Mikään ei toimi, alamäkeä mennään ja jyrkästi. Olen kyllästynyt vähän kaikkeen eikä mikään oikein kiinnosta.
Alan itkemään, koska en saa mehupulloa auki. Tai ihan muuten vaan.
Reputan yhteiskuntaopin, koska en saa yhtä helvetin mediapäiväkirjaa tehtyä.
Loma ei ole ollut läheskään niin rentouttava kuin olisin toivoskellut.
Kävin tosin kuvaamassa tiistaina. Mutta en ole niillekään kuville mitään tehnyt. Homehtuvat kamerassa varmaan parisen viikkoa ainakin.
Mua vähän pelottaa tällainen.
"I'm a prude, no matter what they say."
-Pete Wentz
That just made my f-ing day.
Sitä kuvittelee päässeensä toisesta yli, mutta onko todellisuudessa asia näin? No ei tietenkään ole.
Ei siitä sen enempää.
Täysin hullu viikko takana. Terveydenhoitajan mielialatestin mukaan olen kohtalaisesti/vakavasti masentunut. Penkkaripäivänä vältyin kiusaamiselta ja sain paljon karkkia. Tai olisin saanut jos olisin vaivautunut noukkimaan niitä maasta. Wanhat meni ihan kivasti. Abiristeilyllekin menin vaikka en abi olekkaan, mutta olisin, jos en olisi ollut viime vuotta Atlantin takana. Sielläkin oli mukavaa, ei tosin ikinä enää, enkä löydä kameraani mistään eikä sitä ole kellään muullakaan.
Nyt haluan nukkua viikon. Ja oman asunnon. Ja särkylääkkeitä.
Viime kerrasta on ikuisuus.
Ei vaan ole huvittanut.
Eikä mitään ole oikein edes tapahtunut.
Olen polttanut järjettömiä määriä tupakkaa. Olen tullut siihen tulokseen, että vihaan talvea, moneen kertaan. Olen käynyt katsomassa jääkiekkoa hallilla. Olen syönyt järjettömiä määriä karkkia. Olen löytänyt Red Hot Chili Peppersin.
Ystäväni vei mut kangaskauppaan. Menin siellä aivan sekaisin. Totesi että "mun ei ois pitäny tuoda sua tänne."
Iski jonkinsortin pesänrakennusvietti. Tekee mieli ostaa astioita ja sisustaa.