She's got something else in mind

Sain sahkopostia Tytolta. Kertoi, etta katuu sita ettei suudellut minua ennenkuin lahdin.

Olen taysin eri mantereella talla hetkella ja tulen olemaan taalla pitkaan. Minun ei olisi tarvinnut tietaa tuota.

Ei, ei missaan nimessa. Suomessa ei todellakaan ole kannykoita. Nokioita varsinkaan. Ja hiekka on violettia, taivas vihrea ja puut sinisia. Eika luoliakaan ole. Voi Suomi-parka, miten se parjaa ilman luolia?

Tapasin eilen ihmisia. Eras heista oli erityisen innoissaan siita tosiasiasta, etta Suomessa ajetaan tien oikealla puolella. Aina kun minut esiteltiin jollekin, han ilmoitti iloisesti, etta "They drive on the right side of the road!". Huvittava persoona, jolla ei millaan meinannut pysya paita paalla.

"You don't have a problem with sitting in my lap, do you?"

No niin. Taalla ollaan nyt. Matka oli oikeen mielenkiintoinen. Satuttiin keskelle Heathrown pommiuhkaa. Neljan tunnin, ainakin viiden turvatarkastuksen ja kasimatkatavaroiden siirtamisen matkalaukkuihin jalkeen paastiin jopa koneeseen asti. Jossa sitten istuttiinkin nelja tuntia ennen lahtolupaa. Sanotaan nyt vaikka nain ettei tapahtunut ainakaan helpottanut lentoinhoani.

Mutta nyt kun taalla ollaan niin kaikki on mennyt ihan kivasti. Eniten ongelmia on ollut suihkun ja muiden hanojen ja ovien kanssa. Keksin minuutissa miten veeseen oven saa auki. Nerokasta.

Perhe on mukava eika minkaanlaista koti-ikavaa ole ainakaan viela havaittavissa. Olen vasynyt koko ajan vaikka en edes tee mitaan. Tanaankin kaytiin kiertamassa yksi paikallisista ostoskeskuksista ja kierroksen jalkeen olin valmis nukkumaan. Eika se paikka ollut edes kovin iso.

Englantini takkuaa hieman. Ymmarran kylla kaiken mita sanotaan, mutta ulosanti on sellaista "joo, ei"-tasoa. Pidemmat lauseet on harvassa, mutta eikohan se tasta. Toivottavasti.

Lauantaina oli läksiäiset. Oli oikein mukavaa. Itkin. Tiesin jo viikon etukäteen, että itken. Itkin tänäänkin. Juuri äsken itseasiassa, kun erehdyin vilkaisemaan millaisia kuvia eilen tuli otettua.

Utelias 6-vuotias serkkuni löysi huoneestani kortsun. "Mikä tää on?"

Niitäkin mulle kannettiin kilokaupalla. Mitä ihmiset oikeen kuvittelee mun USAssa tekevän? Naiskentelevan ympäriinsä joka toisen vastaantulijan kanssa? Tuota joo, jos tämä on ystävieni käsitys minusta...

...niin minä sanon, että haistakaa kukkanen.