sata kilometriä Ouluun

voi vaikka kirjoittaa jotain.

huomenna alkaa japanilaisten kevätloma, kultainen viikko. Ne kaverit joilla ei oo vielä hermot pettäneet istua jossain toimistossa puku päällä ja sanoa un-un saavat viikon (ehkä jopa kymmenen päivää!) vapaata tehdä jotain.

Elikkäs lentokentillä on huomisesta lähtien hillitön hässäkkä. Maasta ulos! Vaan kotimaanmatkailukin on otollista, tämä osa kevättä on melkein parasta aikaa olla japanissa kun ei oo liian kuuma. On sopivan viileää liikkua ulkona, voisi sanoa että hieman kylmäkin on jostain syystä.

Huomenna on isot bileet johon odotetaan paljon jengiä. Saapas nähdä, kunnon ihmiset on luultavasti hikoilemassa lentokentällä tai junissa, paikalle ilmestynevät vain juopot ja ne joilla ei ollut riittävästi rahaa lähteä mihinkään. Lasken itseni molempiin ryhmiin.

Vaan vähemmän maistuu viina kuin ennen. Boya valittaa mun jenkkakahvoista ja olen kävellyt viime aikoina pitkiä matkoja. Eikä ole tuliliemikään maistunut. Tänään join muutaman drinksun ja sitten kotiin, ei maistunut. Hurraa.

Mas-chan joka työskentelee farmaseuttina yrittää saada mut lopettamaan tupakanpolttoa. Se sanoo että nykyajan nikotiinilätkillä lopettaminen onnistuu. Kaveri ei ole yhtä mieltä, se kertoo että nikotiinilaput aiheuttivat sen käsiin palovammoja. Kai ne ärsyttää ihoa. Mutta Mas-chan on vakuuttavan näköinen vitivalkoisessa työtakissaan, luulenpa että jos eksyisin sen apteekkiin, mas-chan saisi vetoavalla hymyllään myytyä mulle mitä vaan =)

Pitäisköhän munkin alkaa harjoittelemaan sellaista sateesta sisään juosseen koiran vetoavaa hymyä? Saisikohan sellaisella jotain hommaa josta ihan rahaa maksettaisiin? Vai toimiiko se vain jos on söpö farmaseutti?

jos yrittäis harjoitella edes jonkunlaista hymyntapaista jonka voisi vetää kankeasti naamalle tilanteessa kuin tilanteessa. Business-hymy ei vielä onnistu mutta hyvin on itsellä hanskassa se 'älä viitti vetää mua turpaan, oon känninen pösilö ja harmiton'. Koskahan sitä taas pääsee kotimaassa käydessä naamavärkille sovittelemaan?

loma alkaa, huraa. Itse vietän koko viikon penkin ja näppiksen välissä. Jos se tilipäiväkin sieltä joskus koittaisi.

työhön liittyen tutkailin verkkomaksamiseen liittyviä palveluita joita täällä on hyvä liuta. sitä, tätä ja toista bittirahaa on tarjolla.

Itse en ole kovin innostunut henkilötietoja tai kulutustottumuksiani jakamaan minkään tahon kanssa joten tutustuin bitcash nimiseen nettipankkiin.

Bitcashia (muutama muukin anonyymi verkkoraha-palvelu on) myydään convenience storeissa 24 tuntia vuorokaudessa. Kun bitcashia tarvitsee, täytyy kävellä muutama minuutti läheiseen seico-marttiin tai lawsoniin ja käyttää maksupalveluautomaattia. bitcash oli kahden klikkauksen (tm) päässä. Rahatyyppejä oli valittavana 2, ST tai EX.

ST;tä kaupan setä myy alaikäisille, sillä ei voi käyttää esim. erotiikkapalveluita. Ostin 2000 jenin EX paketin. Onko se EX sitten explicit vai mitä, en tiedä.

Kone tulosti kuitin joka vietiin kassalle. Odotin saavani puhelinkorttia vastaavan lätkän mutta kassan täti löi käteen pelkän paperilappusen jossa oli avainlause ja saldo. Nimiä ei kysytty, käteisellä ostoksen maksoin.

Kotona avasin selaimeen alan videoita myyvän saitin sivun ja sieltä mieleiseni elokuvan, nimi on 'kimi ga suki' (tykkään sinusta!), kuinka herttaista =)

Ostoskoria katsellessa oli bitcashin logo jota klikkaamalla kysyttiin avainlause ja saldo. Maksu veloitettiin ja elokuvan pääsi lataamaan koneelle. CD;llinen videota tuli huimaa vauhtia, 6 minuuttia meni siinä latauksessa.

Elokuva avautui kohtauksella jossa kaksi kaverusta on alusvaatteisillaan hotellihuoneessa, katsovat toisiaan ja nyökkäävät, aletaan hommiin.Seuraa pussailua. Jatkon voi jokainen arvata. Hauska pätkä jossa näyttelijöillä kemia toimii, hellyyttä aistittavissa paljon.

kaiken kaikkiaan bitcash toimi niinkuin pitikin.Japania osaamattoman on bittirahaa varmaan aika vaikea ostaa ja käyttää.Avainlause (ja koko lipuke) oli kokonaan japaniksi, ei siitä olisi saanut ihminen mitään tolkkua. Maksusta ei tarvinut maksaa provikkaa, 2000 jeniä sai ilman vähennyksiä käyttää (tosin kuin puhelinkorteissa täällä). Ottavat tuotteen myyjältä varmaan provision joka myynnistä sitten.

maanantai ja väsynyt tunnelma. Ei tuu mitään aikaiseksi tänään. Viikonloppu meni pitkäksi, hokkaidolta tuli tuttuja juomaan ja karaokea laulamaan, aamuyöllä himassa taas. Rauhallinen viikonloppu perheen parissa, jep jep.

Viikonloppuna se oli taas, tukevamman väen rocktapahtuma megaton. K-san (vakiopaikan mama) oli varannut mulle lipun ja olin lahjakkasti kaksi tuntia myöhässä. myöhässä olon aikana K lähetti noin 7 sähköpostiviestiä jotka arkistoituvat kännykässäni sen päivän kohdalle jolloin K-san lähetti 7 sähköpostiviestiä ja oli megaton.

Oviaukossa norkoili Toshiya, vanha tuttu jonka nimen olin unohtanut kun ei oltu tavattu pitkään aikaan. Kysyin vieläkö se pyörii Doyamassa ja se sanoi että ei, tylsää tylsää. Niinpä se taitaa olla. Mentiin alas, soittotila oli kolme kerrosta korkea kuilu ja joka tasolta meinikiä saattoi tarkistella. Mainiointa tarkisteltavaa oli nagoyalaisen bändin Taiki-kun jota olisi voinut tarkastella pitemmänkin setin verran. Bändin nimi on overflow ja se on tullut nähtyä useampaankin kertaan vuosien aikana.

Homma oli nopeasti ohi ja lähdimme K-sanin kanssa väkinäiselle lounaalle. Junassa piti muistaa pyytää anteeksi kun edellisellä kerralla lähdin komistuksen kanssa kesken illan ja kertoa että se kaveri näki minun oksentavan eikä loppuillasta (vai sanoisinko aamusta) ole muistikuvaa. Vaikutti vakuuttuneelta.

Onko aikuisuus vai täällä vietetyt vuodet vai mikä, mutta tuli mieleen kohtaus jossa Kauko Röyhkältä kysyttiin hauskoja Tampere-aiheisia muistoja. Se vaan virnisti ja sanoi että hyviä muistoja on paljonkin mutta niistä ei nyt tässä viitti alkaa kertomaan.

Lounas meni miellyttävissä merkeissä, K-sanoi että illalla tulee 10 muusikkoa baariin, tule käymään. Itse olin nukkunut kolme tuntia edellisenä yönä (K saman verran, about) ja päätin liueta ja mennä kotiin jossain vaiheessa. Nappasin doyaman kulmalla olevasta kioskista Samson nimisen miesten miesten miestenlehden. Olikin parasta kuvastoa mitä pitkään aikaan.

Samson on pari viimeistä vuotta ollut jonkinlaisen pappa-fetissimafian käsissä. Pelkkää oldermania ja vanhempaa pappaa. Hanbun kusatteru hito bakari, pelkkiä puoliksi mätiä ihmisiä niinkuin tuttavani sanoisivat. Uudessa numerossa oli nuorta ja komeaa niinkuin vanhoina hywinä aikoina. Piti malttaa olla lukematta junassa.

Kotona kaivoin lukemiston esiin ja meniin boyan viereen tutkailemaan mitä samsonissa on. Boya pani pahakseen ja sanoi että älä ala lukemaan tollaisia kun minä olen paikan päällä. ?
Boya ei tukevista pojista välitä vaikka itse sellainen on. Toisaalta se ei kuluta erotiikkaa kun itse olen läsnä vaikka ei mua vaan haittais ollenkaan jos se siitä innostuisi. Mas-chanin kanssa saatettaisiin ottaa vaatteet pois ja katsoa sumopainia televisiosta ja tietää tasan tarkkaan miksi se on maailman parasta urheilua juuri meille. Noh, kaikkea ei voi jakaa..

Megaton on nyt käyty ja kuitattu. Seuraava asia on K-sanin rantareissu. Se jäi viime vuonna välistä, pakko tänä vuonna puristaa sen verran että pääsee mukaan.

Kevät on tullut ja saman miehen kanssa mennään jo kolmatta vuotta. Kaverit sanovat että pettäminen alkaa kolmannella vuodella. Itse olen sitä mieltä että pettäminen on mielentila. Liisa jakaa muttei pussaa, asia kunnossa!

Osakassa tilanne normaali, hokuokanin käytävillä ei kuulemma enää tukevalla käy flaksi, näin sanoi mas-chan. Menkää suoraan Royaliin, neuvoo K-san sinkkumiehiä ja muita venkuloita. Ja minua. Minä menen heterobaariin ja olen kännissä. Krapulassa on siedettävämpää kuin boyan kanssa tapellessa.