voi vaikka kirjoittaa jotain.
huomenna alkaa japanilaisten kevätloma, kultainen viikko. Ne kaverit joilla ei oo vielä hermot pettäneet istua jossain toimistossa puku päällä ja sanoa un-un saavat viikon (ehkä jopa kymmenen päivää!) vapaata tehdä jotain.
Elikkäs lentokentillä on huomisesta lähtien hillitön hässäkkä. Maasta ulos! Vaan kotimaanmatkailukin on otollista, tämä osa kevättä on melkein parasta aikaa olla japanissa kun ei oo liian kuuma. On sopivan viileää liikkua ulkona, voisi sanoa että hieman kylmäkin on jostain syystä.
Huomenna on isot bileet johon odotetaan paljon jengiä. Saapas nähdä, kunnon ihmiset on luultavasti hikoilemassa lentokentällä tai junissa, paikalle ilmestynevät vain juopot ja ne joilla ei ollut riittävästi rahaa lähteä mihinkään. Lasken itseni molempiin ryhmiin.
Vaan vähemmän maistuu viina kuin ennen. Boya valittaa mun jenkkakahvoista ja olen kävellyt viime aikoina pitkiä matkoja. Eikä ole tuliliemikään maistunut. Tänään join muutaman drinksun ja sitten kotiin, ei maistunut. Hurraa.
Mas-chan joka työskentelee farmaseuttina yrittää saada mut lopettamaan tupakanpolttoa. Se sanoo että nykyajan nikotiinilätkillä lopettaminen onnistuu. Kaveri ei ole yhtä mieltä, se kertoo että nikotiinilaput aiheuttivat sen käsiin palovammoja. Kai ne ärsyttää ihoa. Mutta Mas-chan on vakuuttavan näköinen vitivalkoisessa työtakissaan, luulenpa että jos eksyisin sen apteekkiin, mas-chan saisi vetoavalla hymyllään myytyä mulle mitä vaan =)
Pitäisköhän munkin alkaa harjoittelemaan sellaista sateesta sisään juosseen koiran vetoavaa hymyä? Saisikohan sellaisella jotain hommaa josta ihan rahaa maksettaisiin? Vai toimiiko se vain jos on söpö farmaseutti?
jos yrittäis harjoitella edes jonkunlaista hymyntapaista jonka voisi vetää kankeasti naamalle tilanteessa kuin tilanteessa. Business-hymy ei vielä onnistu mutta hyvin on itsellä hanskassa se 'älä viitti vetää mua turpaan, oon känninen pösilö ja harmiton'. Koskahan sitä taas pääsee kotimaassa käydessä naamavärkille sovittelemaan?
loma alkaa, huraa. Itse vietän koko viikon penkin ja näppiksen välissä. Jos se tilipäiväkin sieltä joskus koittaisi.
