Neiti Ärrän mietteet ja aatteet

Tiittididiii...*torvisoittokunta*
Kulta on teettänyt miulle oman avaimen!
Hui, nyt olen ihan onnesta äpönä. Uskomaton raksutin.

Puhuttiin yöllä puhelimessa melkein kolme tuntia maakarin kanssa. Se on ihan mahdottoman suloinen, kun se soittaa yöllä ja kertoilee kaikkia ihania juttuja, viime yönä sanoi kuinka minulla on kuulemma ihanan pehmeä ja lämmin ääni.

Ja maakarin veli ja veljen kihlattu olivat pyytäneet minut ensi kuussa veljen syntymäpäiville. Olivat kuulemma odottaneet minua kihlajaisiinkin. Hassua, minulla on aina ollut hiukan sellainen tunne, ettei veli ja kihlattu osaa pitää meitä parina. Mutta ilmeisesti osaavat. Ihana tulla kutsutuksi.:)

Torstaina kullan luokse. Pian.
Kamala levottomuus on vallannut minua jo monta päivää. On suorastaan tuskaista muistaa miten hyvältä kulta tuoksuu ja miten ihanalta kullan iho tuntuu omaa ihoa vasten. Ihoa kihelmöi ja selässä menee kylmiä väreitä.
Kullalla on ihanan vahvat kädet. Odotan niin paljon sitä vahvaa syleilyä ja helliä suudelmia. Hulluksi voisin tulla.

Tänään kävin lenkillä Copperin ja siskoni kanssa, poikettiin tulomatkalla kauppaan ja ostettiin paljon herkkuja. Sipsejä, suklaata ja valkosipudippiä. Illalla mussuteltiin ja ktsottiin neloselta Kapteeni Corellin mandoliino. Hiukan pitkävetinen leffa, mutta silti ihan hyvä. :)

Nyt menen nukkumaan, huomenna töihin.

heh, tai ehken sittenkään.;)

Eilen oli ihana päivä. Päivä prinsessana. Tanssit meni loistavasti, mun arvaamaton parikin yllätti todella positiivisesti, ei mokia juuri lainkaan. Näytimme hyviltä ja liikuimme kauniisti.:D

Jatkotkin oli mukavat ja tää neiti teki jotain todella rohkeaa.:D

Se meni näin:

meidän koulussa on eräs tyttö, jonka Ärrä huomasi heti syksyllä. Sillä on sateenkaarivyö.
Okei, se vyö ei vielä kerro juuri mitään, mutta silti ajattelin itsekseni, että tyttö voisi hyvinkin olla vähintään bisse. Hänen ystävänsä tanssivat tyttöparina ja muutamassa harjoituksessa tämäkin sateenkaarivyö tyttö tanssi tytön kanssa.
Noh, ajattelin sitten eilen, että se pelaa joka ei pelkää jne. ja varastin tämän tytön jatkojen tanssilattialta mukaani erääseen hiljaiseen nurkkaan ja jotenkin kummasti sopersin, että mahtaako hän kuulua meikäläisiin....x)

Ei kuulu ei, hän vain pitää kaikesta sateenkaarijutuista, siis niinkuin väriyhdistelminä.:D

No, eipä siinä mitään, sainpa vastauksen kysymykseeni ja hän vielä esittäytyi minulle ja oli oikein mukava.:)

Ja koska olin jo ollut super rohkea, päätin aivan piruuttani mennä vielä loppuillasta hakemaan tuota tyttöä tanssiin kanssani ja kun tanssi loppui pusutin tytön kämmenselkää ja kiitin. xD

Olen kamala ihminen, tiedetään, tiedetään.xD

Hoo, minun parhain ystäväni lähti heti tanssien jälkeen lentokoneella Rovaniemelle, sillä hänen piti ehtiä täksi päiväksi Ivaloon häihin.
Hoolla oli kamala matka.
Ensin ehdimme juuri ja juuri lentokentälle. Sitten Hoo soittaa minulle Rovaniemeltä ja kertoo, ettei sinne ole saapunut sitä bussia millä hänen olisi pitänyt jatkaa Ivaloon. Onneksi joku ihana paikallinen auttoi Hoota ja soitteli bussifirmat ja kaikki mahdolliset läpi, Hoo sai ilmaisen taxi kyydin Rovaniemeltä Ivaloon. Rassu, oli vasta aamuyöllä perillä ja tänään on ollu häät. Täytyy lähettää viestiä ja kysyä miten Hoo on pysynyt hereillä.:)

Viisi päivää ja näen kullan, ihanaa. Neljä päivää kullan luona. Pussaan sen ihan puhki. Kamala ikävä.
Kulta oli hauska, kun sanoi, että saadaan kuherrella kokonaiset neljäö päivää ja hoitaa Copper vauvaa.:D
Copper on jo nyt ihan täpinöissään, kun sanon sille, että "lähdetäänkö maakarin luokse?". Häntä heiluu tuhatta ja sataa. Todellakin mennään.:)

Noh, tässä oli nyt pientä raporttia. Nyt taidan alkaa nukkumaan, nukuin viimeyön hiukan huonosti.

Ärrä on täpinöissään, Ärrän runot on päässy lepakkolaaksoon luettavaksi. Samoin Ärrän novelli.
Mukavaisen mukavaista.:)

Tänään Ärrä on tanssannut kenraaliharjoituksia. Ja kaatui. Juuri, kun olin kokopäivän hokenut, että varmasti lennän turvalleni, koska jäähallin lattia olikin jäänä, siihen ei vielä ollut tullut päällisiä. Ja sitten ehdinkin jo hihkua viimeisen tanssin aikana, että enpäs kaatunutkaan. Vaan kuinkas käykään? Ärrä lentää takamukselleen keskelle kehruuvalssia.:D

Jospa kaadun tai kompastun perjantainakin?
..ei ei ei...
Niin ei saa kaydä. Niin ei voi käydä. Ei. Jarrusukat kenkien päälle?:D

Värjäsinpä sitten vielä hiukseni, koska minä (huom! Minä!!) näin itselläni tyvikasvun, vaikka edellisestä värjäyksestä on vain kaksi viikkoa. Tai jotain sinnepäin.
Noh, nyt on sitten tukka värjätty. Vielä pitäisi lakata kynnet, jotta on siistit sormet perjantaina.:D

Huomenna tämä neiti on lusmu ja lintsaa koullusta. Ryntää UFF:ään tekemään löytöjä ja ostamaan hätätarvikkeita perjantaita varten: neulaa, lankaa, laastaria - paljon laastaria, etenkin rakkolaastaria, siis jos kenkä hiertää sitten juuri perjantaina tms..

Ärrä saa uudet hiukset kesällä. Ärrä päätti.
Ärrä laittaa piiiiitkät hiukset. Peikkokeiju hiukset. Kauniit hiukset. Lisäkkeet Ärrä laittaa.:)

Juuh, Ärrä sitten otti ja sairastui edellisyönä. Heräsin aamulla neljältä kun olio omituinen olo ja näin painajaista. Sitten yritin saada uudestaan unenpäästä kiinni, mutta en saanut - oli inhottavan huono olo, sellainen vellova.

Kituliaat kaksi tuntia pyörin tuon pahan olon kanssa, kunnes sitten kello kuudelta alkoi se oksentaminen, jolle ei näkynyt loppua. Vasta kahden jälkeen päivällä en enään oksentanut vartin välein. Mutta sitten tuli kuume.

Mikähän siinä muuten on, että kipeänä näkee painajaisia. Minä näen aina. Nukun sellaista levotonta, horrosmaista unta, puoli hereillä. Ja näen painajaisia. Joskus ne ovat vain ihan outoja, fiktiivisiä. Mutta monesti ne ovat myös hyvin tosia, kamalia painajaisia joistan lapsuusajoista, sellaisista asioista joita en ole enää pitkään aikaan muistanut.

Ja jotenkin tuntuu, että aina kun olen kipeä ja näen näitä painajaisia, niin jokainen läheiseni kuolee. Näen niin paljon painajaisia kipeenä ollessani, että olen aina ihan uupunut jo pelkästään niistä kamalista unista.

Ihmisen ei pitäisi sairastaa koskaan yksin. Ei, ei ja ei. Pitäisi saada olla jonkun hoivattavan ja hellittävänä. Jonkun pitäisi pitää tiukasti kiinni, silitellä hiuksia ja suukotella niskaa. Heijata uneen.

Kultakin sanoi, ette pitäisi sairasta yksin. Minun olisi pitänyt olla hänen luonaan, hän olisi hieronut miun kipeetä selkää, suukotellu niskaa ja hartioita. Passannu niin, että olisin vain saanut levätä ja parantua. Ihana kulta.<3

Tänään olen kuitenkin jo lähes kaikissa sielun ja ruumiin voimissani. Suihku oli kuin herätys kuolleista. Ja kävin jo Copper pojankin kanssa ulkona, tosin hyvin nopeasti, kun jalassani oli vain tennarit ja tietysti sitten kompuroin jo kotipihalla lumihankeen, niin että oli koko nilkka märkänä.
Mutta päivällä lähden lenkille, nyt teen läksyt joita en kyennyt eilen edes ajattelemaan.

Illalla, ehkä, elokuviin. Ystävänpäivän kunniaksi. Rakkaan Ässän kanssa. Menimme viimevuonnakin. Se oli ihanaa aikaa!
Oltiin vielä samassa koulussa. Päätettiin kesken kuviksen tunnin lähteä elokuviin, ystävänpäivän kunniaksi. Ja niin lähdettiin.l Ihan sponttaanisti. Kesken koulupäivän. Oli ihanaa.

Tänään kerron sinulle rakkaani tarinan. Sellaisen, jota et ole kuullut aiemmin. Tässä tarinassa marmorikin antaa periksi liikaa taivuttuaan. Tarinassani kuljetaan neljässä aikayksikössä. Sinä saat päättää, ovatko ne tunteja, minuutteja, sekunteja ja sadasosasekunteja. Vai ovatko ne vuosia, kuukausia, viikkoja, päiviä – vuorokauden aikoja: niin kuin aamu, päivä, ilta ja yö. Tarinassa ei valehdella, vain vääriä totuuksia voinen kirjoittaa, mutta se on vapauteni. Kirjoittajan vapaus. Silti koskaan, älä sano, että valehtelen. Sillä tiedän kyllä mitä kirjoitan. Ja joskus kirjoitan paremmin kuin kukaan muu. Sinä päivänä, kun huomisen ruoka ei vie nälkääsi, sinä luet minua. Syöt kirjaimieni sivut. Piste kerrallaan.

Tänään olen ollut enemmän minä ja olen kirjoittanut. Olen kuunnellut musiikkia ja muistanut.

Kävinpä myös kaupungilla, tapasin uuden ystäväni joka on hyvin mukava, jonka tahdon tavata uudestaan ja uudestaan, koska meillä on hauskaa yhdessä. Kävimme syömässä ja kiertelemässä kauppoja. Olimme köyhiä, emmekä ostaneet mitään. Senkun hipelöimme vain kaikkea ihanaa, mihin ei ollut varaa. Mutta ikkunaostoilu on joskus sillointällöin hyvinkin mukavaa.

Keskiviikkona on: palkkapäivä!
"tili tuli tili meni..."
Niin siinä käy.

Olen halunnut jatkaa tarinaani, mutta se ei edisty. En ole päässyt avauspuhetta pidemmälle. Eikä avauspuhekkaan ole vielä valmis. Se on sekava.
Liian paljon ajatuksia ja sanoja joita en osaa kirjoittaa. Täytyy pyörittää päässä.

Miettiä.
Miettiä.
Miettiä.

Ja sitten, jonainpäivänä keksin.:)

Olen kuunnellut tänään Mansonia. Ah. Rakastan näitä biisejä.

Norm life baby "we're quitters and we're sober our confessions will be televised."
- Marilyn Manson - I don't like the drugs (but the drugs like me)

Perjantainen on koittanut. Taas yksi elämän viikko takana. Erittäin hektinen ja monisävyinen sellainen. Onneksi suurinpiirtein kokonaisuudessaan kuitenkin positiivinen.:)

Huomenna, tai siis ihan kohta on lauantainen ja sitten sunnuntainen. Sunnuntaisen jälkeen koittaa uusi ihana maanantainen ja ensi perjantaisena alkaa hiihtoloma. Voi miten mukavaista. Jospa pääsisin kullan luokse hiihtolomalla viideksi päiväksi. Voi, se olisi luksusta.

Kulta lähetti minulle tänään valokuvia, tuli iso ikävä kun niitä katseli. Minun ihana kaunis kultani.:)

Ja lähetti minulle kuvaviestinkin, ihunainen pusukuvanen. Pusputipus.

Tänään piti olla siivouspäivä, mutta en saanutkaan kerättyä tarpeeksi voimia urakan aloittamiseen. Mutta huomenna, herään yhdeksältä, lähden aamupalan jälkeen lenkille ja sitten siivoan huoneen. Kolmelta menen kaupungille uuden ystäväni kanssa. Mukava päivä tiedossa siis.:>

Olin tänään ahkera koulussa. Reippana kaikilla tunneilla.:)

Ja uskomatonta, mutta totta. Lampsin myös hyvin reippaana ja rohkeana hammaslääkäriin varaamaan ajan hampaiden tarkistukseen. Kääks.
Ennen huhtikuuta ei ollut yhtään vapaata, mutta lupasivat antaa minulle heti peruutuspaikan kun sellainen tulee, mahdollisesti kuulemma ehkä jo ensi viikolla. Hui.

Tilasin myös junaliput, matkustan pääsiäisenä viikoksi mökille, muonion korkeudelle, levin lähelle. Mummon ja papan luokse, mökille tulee myös tätini, serkkuni ja tätini uusi mies. Sekä kasa karvaisia ystäviä, mummoni koiruus, kääpiösnautseri Lilli, oma koiruuteni, tuo suuren suurisnautseri Copper, sekä sakemanni rouva Ronja. Tiedossa laskettelua, hiihtoa, ulkona oloa, kirjojen lukua ja ihanaa yhdessä oloa suvun kanssa.:)

Tulisi pääsiäinen jo nopeasti.:)

Minulla on ihana ja kaunis lesbo äidinkielenopettaja.xD
Syksystä asti olen kärttänyt tuon opettajan kursseja, mutta nyt vasta tärppäsi ja mahduin mukaan ja heti ekalla tunnilla tuli varmistus tästä minun tuntemuksestani, kun heti ensi näkemästä syksyllä minun homomittarini heilahteli tuon naisen kohdalla. Olin oikeassa. Jippii.:D

Ja on minulla oikein kaunis englannin opettajakin kolmannella kurssilla.

Kyllä koulunkäynti osaakin olla mukavaa.:D
Itseasiassa, voikohan mun koulumenestys olla hakoteillä ku kuolailen opettajia?;D

No juu. Ei asiasta enempää. Mutta mukavia piristyksiä kouluelämään nuo opettajat.:)

Mutta, kahden hiukan surullisen päivän kunniaksi menin tänään sitten shoppailemaan. Sillä shoppailuhan on parasta lääkettä.

Ostin toppapuvun. Aivan yltiöihanan toppapuvun. Näytän syötävän hyvältä pääsiäisenä rinteessä. Vaikka itse sanonkin.:D
...tosin, edellisestö kerrasta rinteessä olemisesta on aikaa pari vuotta, joten se hyvännäköisyys taitaa rajoittua vain ulkoiseen olomuotoon. Rinteessä pyöriskely voi olla pelottavampaa katseltavaa.:D

Ostin kirjankin, tyhjän kirjan. Kullalle. Alan kirjoittamaan kullalle omaa kirjaa. Meistä, minusta ja hänestä. Siihen kirjaan tulee päiväkirjatyylisiä muisteloita ja ajatuksia, mutta ei kuitenkaan aivan. En osaa selittää, mutta siitä tulee hieno. :)
Sitten joskus. Joskus piiitkän ajan päästä, kun kirja on täynnä annan sen kullalle lahjaksi.:)

Jihuu, pääsiäisenä pääseekin sitten vihdoin pitkästä aikaa Copsun kanssa hiihtämään. Saa nähdä muistaako poika mitään meidän edellisistä hiihtokerroista. Jos muistaa niin tiedossa on luultavasti kovaa menoa ja mustelmia.:)
...pilkkireikiin kompastumisia.xD
Ihan oikeatsi, kuvitelkaa. Joku torvi oli eräänä talvena kairannut pilkkireiän _keskelle_ luisteluhiihtolatua. Muksis vain ja tämä neiti oli turvallansa sukset ja sauvat kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin osoitten hangessa mukkelismakkelis ja koira jatkaa vain matkaansa eteenpäin. Minä tietysti sitten jonkun matkaa perässä, kunnes turvalukko tajusi toimia.:D

Huomenna on siivouspäivä. Huoneessani vallitsee katastrofi josta en välttämättä selviä hengissä. Imuri ja kaikki mahdolliset huiskat ja rätit, sekä ainekset aseenani aion taltuttaa tämän sekasotkun. Uhkarohkea minä.

Nyt untenmaille, kauniita unia kaikille.:)

Tänään alkoi uusi jakso koulussa. Kävin vaihtamassa matikankursseja. Ahkera minä.
Huomasin myös kämmänneeni ranskankurssivalinnan, olin ottanu kolmoskurssin kakkosen sijasta. Se pitää siis ensi tilassa vaihtaa. Itseasiassa joudun jättämään sen kakkoskurssin ensi jaksoon ja otan siihen kohtaan psykologiaa. Sitten kolmannen kurssin suoritan syksyllä. Jep jep. Näin nämä asiat lutviutuu, kun menin opon luo juttelemaan. Sovittiin tapaaminen ensi maanantaiksi, jotta saadaan tuo minun hidastus-suunnitelma laadittua. Opinnot venyy ainakin kolmeen ja puoleen vuoteen. Yllätyksien yllätys.

Noh, mutta nyt on ihan kiva olo, kun tiedän, että saan maanantaina asiat kuntoon koulun osalta. Olin tänään jotenkin energinen, aion nyt totisesti tsempata. Enää tää ja ensi jakso, sitten kesäloma!

Surua mahtui tähän päivään. Itseasiassa olen nyt todella loukkaantunut ja vihainen. Vaikka asia oli jo selvä maanantaina, niin nyt kun se on 100%varma olen pettyneempi kuin osasin odottaakkaan olevani. Nyt koen olevani oikeutettu tähän tunteeseen. Ja toisaalta en. En tiedä.
Toivoisin, että ensi viikko olisi jo ohi. En muuta ole odottanutkaan kuin ensi viikon perjantaita, kun on minun tanssiaispäiväni. NYt en tahtoisi enää osallistua koko tanssijaisiin. Pilalla kokopäivä jo nyt.
"kyllä sä pärjäät hienosti ilman mua ja piät hauskaa!:)"

Pärjäämisestä ei edes ole kysymys, tiedän, että pärjään. Se läsnäolo olisi vain merkinnyt minulle enemmän kuin mikään. Mutta: kaikkea ei voi saada.

Onneksi rakas ystäväni lupautui järjestämään asioitaan niin, että pääsisi mahdollisesti tulemaan parikseni. Kiitos. Ihaninta.

Herra Murr, karvatassu Copper on tänään mulkoillut minua pahasti kun en jaksanut lähteä pitkälle lenkille. Mutta oli tosi pitkä päivä koulussa ja sieltä suoraan töihin. Kävelimme sentään puoli tuntia ja äsken käytiin vielä pienellä pissalenkillä. Nyt se lojuu miun jalkojen päällä. Ja painaa. 40kg.:D

Huomenna on koulussa sisustusalan ammattilainen pitämässä luentoa. Mielenkiintoista.:)

Nyt taidan mennä nukkumaan. Olen aivan uupunut. Liikaa typeriä ajatuksia.

Eilen oli huono päivä. Tänäänkin on huono päivä.

Inhoan itseäni päivä.

Kun on asioita jotka pitää vain antaa anteeksi ja ymmärtää. Annankin anteeksi, ymmärränkin, mutta silti suututtaa ja se ei ole oikein. Ei ole oikein tuntea tällaista raivoa ja vihaa. Ei sitä ihmistä kohtaan. Ja kuitenkin tunnen. Ja siksi inhoan itseäni. Minulla ei ole oikeutta tähän tunteeseen, koska vika ei ole hänen. Ei ole hänen vikansa, että hänen veljensä menee kihloihin ja minä ja minun tärkeä tapahtumani jäävät pois, vaikka se on ollut tiedossa jo tammikuusta asti. Tietysti hänen veljensä kihlajaiset ovat tärkeämmät. Eikä hän tietenkään ole syypää siihen, että se sattuu samalle päivälle. Ei, se ei ole hänen vikansa. Miksi silti tunnen näin? Viekää tämä pois, en jaksa pitää tätä.

Äh. Rakastan.

Nyt täytyy suunnitella asioita uudelleen. Se ärsyttää minua.

Miten ilkeä tunne, kun siirretään taka-alalle ja joutuu piiloon. Kakkoseksi. Vaikka ei se niin ole. Kun ei se aina ole niin helppoa ja yksinkertaista. Lisää omantunnon huonoja pistoksia siitä, kuinka väärin mietin tätä asiaa. Väärin ja tiedän sen!!!