minun pieni maailmani

Täällä keskemmällä Suomea alkaa olla jo yöpakkasia. On aika vaihtaa talvirenkaat autoon... aina jää viime tippaan samoin kuin öljyjen vaihto. Heteromiehelle se olisi itsestäänselvyys; minulle ei....aika on tilattu, parempi kun ammattilaiset laittavat; Voivat samalla tasapainottaa.
Kertomus:
Miksi?
Mikä aiheuttaa sen, että auton renkaat ovat epätasapainossa?
Onko tuo edes oikea termi?
Neuvoja:
Vaikkapa kolhu vanteessa aiheuttaa epätasapainoa. Täristää ajaessa.
Voivat ajan mittaan mennä pois tasapainosta esim erittäin voimakkaan jarrutuksen tms seurauksena. Tämän jälkeen myös kuluminen on epätasaista jolloin renkaat menevät vielä enemmän pois tasapainosta.

Joojoo, ei sun tartte tasapainottaa niitä renkaita amistuunausten ja madallusjousien jälkeen. Anna mennä vaan. Annat vaan enemmän kenkää kuin koskaan ikinä aiemmin niin kyllä ne siitä asettuu.

Voimakas jarrutus voi kääntää rengasta vanteella, silloin menee tasapainoitus uusiksi. Jotkut automerkit on ""herkempiä"" renkaiden tasapainon suhteen. Pienikin heitto tuntuu sisällä voimakkaana tärinänä. Toiset taas ei ole niin herkkiä, riippuu pitkälti millä tavoin alusta ja jousitusrakenne on toteutettu. Mutta kaikissa merkeissä epätasapaino aiheuttaa ennenaikaista alustan kulumista pidemmän päälle, tuntui se sisälle tai ei.

Vähän uutta minulle, mutta sanoin, että juu juu.. asiaa ymmärretty.

Huomattiin, että sydämeni oli laajentunut (sydämen vajaatoimintaa). Ja lääkitys siihen, että verenpaine laskisi + nesteenpoisto. Tuli yllätyksenä. Ihan sydämestä ottaa; minulla on siis laaja mutta lämmin sydän.

Lääkke aiheuttaa sivuvaikutuksia; huippaa mukavasti ja epämääräistä pah.vointia. Kaipa se on kestettävä kunnes elimistö tottuu. Kaupareissu oli kuitenkin tehtävä.

Kävin tänään puolukassa: Sain vaivaiset 2-3 Kg..hyvä silleen. Kävellessäni metsässä mietiskelin omaa uskoontuloani, joka tapahtui karismaattisessa liikkeessä; Onneksi en kuitenkaan liittynyt esim. helluntalaisiin kuten monet serkuistani, vaan pysyin luterilaisena. Noissa karismaattisissa liikkeissä näyttää mottona olevan: "tule sellaisena kuin olet ja me teemme sinusta sitten terveen, kunnollisen palavan kristityn". Homouteni takia palavuuden kytö olisi varmaankin sammunut pian kuten kävi eräälle ystävälleni. Sinänsä kokemusena hyvä, koska olen nähnyt uskosta monta puolta.. tärkeintä on oma henk.kohtainen usko: ei kenenkään toisen. Mutta karismaattisuus ei kaipaa itsensä hyväksyneitä homoja, varsinkaan jos seurustelee samaa sukupuolta olevan kanssa. Luulen, että monesta homosta tulisi hyvä "saarnamies".. hukkaan menee ;)

Körttiläisyys taitaapi nykyisin olla lähimpänä sydäntäni. Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan.. :)... kuitenkin sanotaan, että rakkaus on suurin armolahjoista ja muut tulevat sitten; Vaikka olen homo olen saanut tiettyjä ns. armolahjoja, joista en kerro sen enempää, koska "ei uskovat" eivät niitä ymmärtäisi; pitäisivät niitä outoina.. jatketaan taas matkaa...

Jouduin tekemään (eilen aamulla loppui) hälytysyövuoron 10 tuntia ylimääraisenä. Väsyttää niin mahdottomasti. Nukuin putkeen 16 tuntia...huh.. on outo olo. Pitäisi lähteä huomenna puolukkaan; jospa nuppi siitä selviäisi.. vuorotyö on p*****stä.

Näissä maisemissa tuli vaellettua Rukan läheisyydessä. Kuva on Kiutakönkäältä, jossa lähellä on luontokeskus. Vähän pelotti, että seurassa oleva 5-vuotias pikkumies ei menisi kurkkimaan koskea liian läheltä. Paljon oli katselijoita ruskaisessa maisemassa ihailemassa noita kuohuja. Monia komeita uroksiakin reput selässä. Pääsin juttutuokioihinkin muutaman kaverin kanssa makkaranpaistossa; joo mukavia luontomiehiä :).

Viikossa tuli vaellettua n. 100 km, vaikeissakin maastoissa reppu selässä. Muistona musta ukkovarpaan kynsi, jonka irtoamista odotan lähiaikoina (toivottavasti ei kivulias). Muitakin paikkoja kolotti, mutta kaipa tällaiset näkymät pitävät mielen korkealla. Suosittelen Rukan maisemia esim karhunkierrosta. Moni on varmaan sen tehnytkin?

Meillä oli mökki vuokrattuna kaikkine mukavuuksineen; ei jaksa enää 5-kymppisenä vaelella rinkat selässä (joskus sitäkin on tullut harrastettua).. nuorempi sukupolvi kohentamaan kuntoaan ;)

Oulankajoki on Koutajoen vesistöön kuuluva joki Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä. Oulankajoki on 135 kilometriä pitkä ja nykyisin siitä on Suomen puolella 105 kilometriä ja Venäjän puolella 30 kilometriä. Ennen vuoden 1944 alueluovutuksia lähes koko joki oli Suomen puolella.

Oulankajoki saa alkunsa Sallasta, josta se virtaa kohti etelää. Kuusamon kunnan puolelle tultuaan joki kääntyy kaakkoon ja virtaa Venäjän puolelle Karjalan tasavallan Louhen piirin alueelle. Rajan ylitettyään joki virtaa itään syvän ja kapean Paanajärven läpi, kääntyy jälleen kaakkoon ja laskee Pääjärveen. Suomen puolella suurimmat kosket ovat Taivalköngäs ja Kiutaköngäs. Suomen puolella Oulankajokeen laskee lännestä Savinajoki ja Aventojoki sekä itärajan tuntumassa Kitkajoki. Venäjän puolella siihen laskee ennen Paanajärveä, Kuusinkijoki.

Suuri osa Suomen puolella olevasta joesta kuuluu Oulangan kansallispuistoon. Venäjän puoleinen osa puolestaan kuuluu Paanajärven kansallispuistoon. Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat ovat Ympäristöministeriön nimeämä kansallismaisema.

Oulankajoki on erittäin näkyvästi esillä suositulla retkeilyreitillä Karhunkierroksella.

Oulankajoen suussa Pääjärven rannalla oli Oulangansuu-niminen kylä, joka oli Oulangan kunnan kirkonkylä. Nykyisin kylä on autio.

Tässä syksyinen näkymä parvekkeeltani (vesien ympäröimä kaupunki).. ja muistoja menneestä kesästä. Onhan tuo ruskakin ihan kivan näköinen. Syksy vielä menettelee.. mutta marraskuu ja hoitolamppu taas käyttöön, ettei synkkä masennus iskisi. Joo... kynttilöiden ostoon.

Näin unta jälleen, että olin rakastamani miehen syleilyssä. Aamulla apatia...niin mehän erottiin. Näkisinpä jo unta jostain toisesta.

(Kipuja nuoruudessa):
Rakkauden kuolema

Uneton päivä ei yötä tunne
Kiitävän hetken ja sinut se sai.
Ja ajatuset ilman tekoja ovat kuin siivettömät linnut
Yöksi muuttui sanat ja minä nukuin ne pois.
Etkö aikaa tunne , vai onko jo ikiyö.
Ei aikaa vain iättömyys, ei sanoja vain unelmat.
Miksi hän on poissa: oliko se sana joka kuoli minusta pois.
Syvyyteen vaivuin, itseäni en tavannut.
Possako on, ei sanoja tunne ei tekoja näe.
Jo vei ajaton yö...

(myöhemmin):
Alastomuus

Sydämeni alastomuuden jätin Sinulle rukouksissani.
Sinä olit miljoonien vuosien päässä, kuitenkin sydämmessäni.
Tuskani huusin Sinulle.
Ota minut syliisi, kanna minut kotiin.
Rakasta minua alastomuuteni tähden.
Sinun suojelevat käsivartesi
Anna niiden varjella kaikelta pahalta.
Alastomuudessani olen vajaa, suojaton.
Sinun pyhyytesi koskettaa minua.
Sinun armosi, tee se eläväksi
ohi kuivuneen ruohon.
Sinulle annan elämani
nosta minut varjojen laaksosta,
nosta minut sydämeni yöstä
käsivarsillesi.
Kanna minut kotiin.

(nyt):
Elämän peili

Kasvot niin monet
heleät, puhtaat, nuoret, kauniit
Kasvot niin monet
harmaat, kalpeat, ryppyiset, vanhat
Sinun kasvosi, tuhannet kasvot
lapsen, nuoren, aikuisen, vanhan, yhtaikaa...
Sinun piirteesi heijastuvat sielusta ihmisen
piirtäen kuvan elämän kasvoista,
kasvusta, kivusta, surusta, kuolemasta, ilosta ja
intohimosta
Luoja nyt muovaa kuvaasi hiljaa
jokainen jälki, jokainen kokemus
kasvoihin siirtyy
Elämän peili
rakkauden ja kipujen peiliin
ilojen ja surujen peiliin
Yhä muuttuen
kasvoiksi elämän
Sinun elämäsi peili.