minun pieni maailmani

Oli ensimmäinen koulutuspäivä itsepuolustautumisesta. Teoriaa ja käytäntöä.. Aamupäivällä käytiin läpi teoriaosuutta ja iltapäiivä erilaisia itsepuolustautumiskeinoja.

Teoriassa asiat tuntuivat paljon selkeämmiltä. Mutta oikeiden kivuttomien puolustautumismenetelmien oppiminen on minulle tosi vaikea..koska "liikemuisti" on huonompi kuin teorian oppiminen. Ja vanhoista tavoista ei sitten meinaa päästä eroon (entisen opitun muuttaminen uuteen)..

Meillä on joskus vaikeita potilaita/omaisia, jolloin ääritapauksissa joudutaan näihin toimenpiteisiin.. joten koulutus on pakollinen.. (kivuton rajoittaminen esim. fyysisin keinoin).

Tänään käytäntöosioon kuului mm. aggressiivisen asiakkaan/potilaan sanallinen pysäyttäminen (keskusteluasento), erilaisia suojautumisharjoituksia, iskujen ja potkujen torjumista, kiinniottamista, taluttaminen ja peruskuljettaminen jne...

Huomasin, että harjoituksissa eläytyi niin paljon, että kaipa tuo adrenaliini alkoi virrata.. se teki harjoittelun mielenkiintoiseksi "taisteluparin" kanssa, ja sitten ne "potilaan kiinniottamiset" oikeilla otteilla (aina tarvitaan vähintään 3 henkilöä tällaisessa tilanteessa).

Niin eläytymisestä puheen ollen huomasin vain, että peukalo nyrjähti, toinen astui varpaalle, selkä venähti.. ja nyt parantelen itseäni ensi viikon koulutuksiin (2 päivää). Kuitenkin pääsen tänään "vammoiltani" yövuoroon... :))

Ja tästäkin huolimatta mielenkiinnolla ja innokkaana odotan seuraavaa ensi viikon koulutusta.. sisäinen lapsi kai asuu minussa..

Takahammasta on kolottanut jo muutaman päivän. Pieni paikan lohkeama on kai siihen syynä.. kipulääkkeitä on syöty..

Mutta on se nyt vaan varattava hammaslääkäriaika omalle lekurille, vaikka yksityisellä maksaakin enemmän. Siellä olen käynyt vuosittain (15 vuotta).

Ps. Tuli vain vertauskuvallisesti mieleen, että kadotuksessa on ikuinen itku ja hammastenkiristys.. moninkertaisena.. taivaassa taas pyyhitään kyyneleet ja siellä on aina hyvä olla!

On tullut tavaksi käydä iltaisin sauvakävelyllä.. Tänään ja eilen lenkit venyivät parituntisiksi ihan siitä syystä, että kevät on niin ihana..

Välillä jää kuuntelemaan luontopolulla lintujen ääniä, liverrystä: oma sydänkin tuntuu kevyemmältä. Luonto parantaa ja vie ajatukset pois jonnekin kauas.. unelmia.. vieläkö pilvilinnojakin.. kenties..

Vastaan tulee ihmisiä, jotka hymyilevät ja saavat sinutkin hyvälle tuulelle. Talven turkki on heitetty pois ja sen mukana menetysten tuska.. saa olla vain vaikka yksin. Ja viihtyä vain yksin.. kevään tuoksuissa. En haluaisi enää miettiä menneitä.. vaan rakentaa uutta..

Niin kevään tuulet viekää pois kaikki tunkkainen; en halua kantaa niitä enää mukanani, turhia taakkoja..

Veronpalautuksia on tulossa loppuvuotena ja omasta mielestäni paljon. Olivat valtiolla lainassa... :) Voi miettiä jotain "yleellistäkin", koska oma asuntolainan maksukin (800 e/kk) loppuu samaan aikaan.

Talvimatka on jo silloin tiedossa palkinnoksi itselleni.. ja mukana matkaseuraa..

Mutta kesällä I-Suomen maaseutua ei voita mikään..

Postin mukana saapui Onnentoivotus: ilmainen kirjekurssi ihmiselämän tärkeimmistä kysymyksistä.

Tiedotteen mukaan kyseessä on helppotajuinen kirjekurssi Raamatusta (oppikirjana ainoastaan Raamattu).

Luonnollisesti kiinnostuin ja lähdin tutkimaan asiaa netistä, että mistä tässä puhutaan. Lehtisessä oli vain viittaus media7, Raamattuopisto. Ei mitään siitä, kenen ja minkä yhteisön Raamatun opetusta.

No löytyihän sieltä netistä, että kyseessä oli Adventisti-kirkon lähetystyö.. ja heidän käsityksiään Raamatun tulkinnasta..

Löysin netistä myös tuota materiaalia adventistipastori Aimo Helmisen puhumana esim kasteesta, lopunajasta jne..
Ihan mielenkiintoista kuunneltavaa..

Mutta minusta olisi kyllä suotavaa ja kohtuullista laittaa lehtiseen, kenen opetuksista on kysymys.. Jäi mietityttämään, että olisiko tuo ollut vaikeaa lisätä, että Adventtikirkon lehtinen Raamatun kirjekurssiin.. toisaalta pieni salaperäisyys on aina mielenkiintoista..
Joten jään kuuntelemaan Helmisen opetuksia Raamatusta, koska "oikeat" linkitkin löytyivät.

Niin ja kirjekurssille en osallistu :)

91 Pääsiäisen kirkas aamu koittaa

1.
Pääsiäisen kirkas aamu koittaa,
väistyy yön ja pimeyden valta.
Taivaan enkeli on viestin tuonut:
Kristus on ylösnoussut!

2.
Rientäkää siis Herran haudan suulle,
kiiruhtakaa kaikki riemuissanne.
Ihmetelkää tyhjää lepopaikkaa:
Kristus on ylösnoussut!

3.
Kristus kärsi meidän tuomiomme,
kuoleman hän kuolemallaan voitti.
Ihmetelkää Herran rakkautta:
Kristus on ylösnoussut!

4.
Synnin, syyllisyyden orjuudesta,
epäilysten, pettymysten alta
luottavasti käymme uuteen toivoon:
Kristus on ylösnoussut!

5.
Jeesuksemme haudan suulta viedään
viesti kauas, maiden ääriin saakka:
Herra elää, hän on keskellämme,
Kristus on ylösnoussut!

(Seppo Suokunnas 1983. Virsikirjaan 1986.)

77 Käy yrttitarhasta polku

1.
Käy yrttitarhasta polku,
vie Golgatalle se.
On Hengen viitoittama
sen joka askele.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

2.
Tien kaikkein raskaimman Jeesus
on käynyt armossaan,
kun meidän kurjain tähden
hän kulki kuolemaan.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

3.
Oi rakkautta näin suurta,
kun meitä säälii hän,
maailman synnit kantaa,
tuo meille elämän!
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
4.
Nyt, köyhä syntinen, riennä
luo Herran Jeesuksen!
Saat rauhan, lohdutuksen
haavoissa Kristuksen.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

5.
Myös laulun oppia uuden
saat tiellä taivahan.
Se taivaassa jo kaikuu
edessä Karitsan.
Hän kuoli kaiken täyttäen,
mutta tie oli tuskien.

Carl Gotthard Liander 1889. Suom. Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1986.

Muistan, että joskus kauan, kauan sitten keväällä oli sellaisetkin kuin hankiaiset. Jolloin pääsi juoksemaan, kävelemään vaivattomasti pitkin hankia metsässä, pellolla, järvellä.. ja lumilinnat olivat jäätyneet.

Aamusella keväisin tuli herättyä aikaisin, kun oli ollut pakkasyö edellisen päivän "aurinkosulien" jälkeen. Ja nuo hankiaiset olivat joka keväisiä.

Nyt odotan joko taas saisin kokea tuon ilon.

Ehkäpä tulevaisuudessa piankin kehityksen myötä voimme/saamme valita sopivat geenit lapsillemme: älykkyys, pituus, sukupuolinen (seksuaalinen) suuntautuminen, intersukupuolisuus jne.. (geenimanipulaatio).

Ja kun voimme seurata raskauksia, "huonot" elämänalut lääketieteen/vanhempien kannalta, toimesta, voimme abortoida..

Toisaalta nykyisin kyllä jo suositellaan ainakin todennäköisesti kehitysvammaisena syntyvien abortoimista, koska se on taakka yhteiskunnalle ja vanhemmille.. Sen vielä jotenkin ymmärtää.. mutta paljon jää vanhempien valittavaksi..
loistava arjalinen tulevaisuus?

Yucca-palmuni on nyt torso.. olen saanut siitä kolme "poikasta" (palmu-lapsia), joista yhden olen jo istuttanut.

Palmu alkoi kääntyä katosta poispäin, koska oli kolme- metrinen. Isoin lapsista menee siskolle, kunhan istutan sen.

Juurella oleva palmutonttu ei voinut asialle mitään.. on tietenkin asiasta surullinen, kun päällä ei ole enää vihreitä lehtiä suojana :)