Jäin miettimään, miksi ihmisten piirissä (kirkkoon kuuluvien tai kuulumattomien) heräsi niin paljon tunteita arkkipiispan vaaleista. Yleisön palstoilla käytiin kiivasta keskustelua konservatiivisesta Ruokasesta ja "liberaalimmasta" Mäkisestä: toiset olivat eroamassa kirkosta, jos toinen olisi valittu ja päinvastoin. Itse en olisi edes sellaista harkinnut, olisi lopputulos ollut sitten kumpi tahansa.
Seksuaalisuus, seksuaalikysymykset (esim. homous, lesbous ja parisuhteiden siunaaminen) olivat kenties eniten käsiteltyjä asioita. En tiedä olisivatko nämä kaksi halunneet vain "yhden" asian ajajiksi.. tuskinpa.. mutta näin ihmiset tavallaan jakoivat heidät kahteen leiriin.
Kyseessä ovat kuitenkin niin monet muutkin asiat; eivät pelkästään seksuaaliset kysymykset. Kenties arkkipiispan asemaa ja valtaakin liioitellaan. Arkkipiispa joutuu vaikeaan tilanteeseen, koska tavallaan hänet "leimataan" vain tämän yhden asian perusteella.
Luonnollisesti olen hyvilläni Mäkisen valinnasta. Mutta luulen, että hänellä tulee olemaan kovat paineet tullessaan tahtomattaan leimatuksi "yhden asian edistäjäksi". Kirkolla on muitakin tavoitteita/tehtäviä, jotka tähtäävät evankeliumin eteenpäin viemiseen, diakoniatyöhön jne.. En näe omalla kohdallani, ettenkö pelastuisi, kuuluisin sitten Mäkisen tai Ruokasen "johtamaan" kirkkoon.
No, sivusta seuranneena, tunteet kävivät todella kuumina.. toivon uudelle arkkipiispalle voimia tämän keskellä.. enkä usko, että monikaan eroaa kirkosta ko. asian tai valinnan takia :)
2 kommenttia
millikan
18.3.2010 19:15
Ehdin myös ihmetellä samaa, että eikö kirkolla muka ole muuta funktiota ihmisten elämässä kuin olla se paikka jossa naispappi vihkii homopareja avioliittoon...että jos asiat on tuolla tolalla niin kannattaisi harkita kirkosta eroamista ihan arkkipiispasta riippumatta ja jos taas kokee että kirkossa on jotain muutakin niin voi pysyä jäsenenä arkkipiispasta riippumatta.
Käydyssä keskustelussa on tullut esiin valtavat määrät tekopyhyyttä molemmilla puolilla. Tai nyt ainakin pitäisi sitten kaikkien ranneliikeläisten innokkaasti rynnätä messuun kun Mäkisestä tuli arkkipiispa. Jotenkin epäilen että näin ei tule käymään.
Jusa
20.3.2010 12:30
Ymmärrän tietenkin niitä rekisteröityjä parisuhteita, jotka haluavat itselleen myös kirkollisen siunaamisen ja vihkimisen, kuten Ruotsissa. Suomessa vain kirkolliset asiat kulkevat niin jälkijunassa (kuten naispappeuden hyväksyminen aikoinaan). Jotkut veikkaavat jopa yli 20 vuoden odotusaikaa, että ev.lut. kirkko olisi valmis tähän. Ikävää.. mutta tämäkin piispasta riippumatta.