Hanna Parviaiselle patsas Säynätsalon kirkonmäelle

  • Uutinen
  • Viihde, kulttuuri ja media
  • jnsto
  • 2
Kauppaneuvos Hanna Parviainen (vas) ja arkkitehti Wivi Lönn kuvassa 30-luvulta.

Suomen ensimmäisenä naispuolisena kauppaneuvoksena aikanaan tunnettu Hanna Parviainen (1874-1938) on saamassa patsaan lahjoittamansa Säynätsalon kirkon viereen. Parviainen ja arkkitehti Wivi Lönn (1872-1966) olivat elämäntovereita ja kuuluvat suomalaiseen tasa-arvohistoriaan.

Patsaan veistäjä on Sonja Vectomov ja sen on rahoittanut jyväskyläläinen kulttuurin tukija Kauko Sorjonen. Toinen kappale sijoitetaan Sorjosen nykyisin omistaman Wivi Lönnin talon pihaan Jyväskylässä. Siellä on jo ennestään Wivi Lönnin patsas, sekin Vectomovin luoma (2010). Säynätsalon kirkon pihaan sijoitettavan patsaan paljastustilaisuus alkaa sunnuntaina 2.6.13 heti jumalanpalveluksen jälkeen, noin yhdeltätoista. Jyväskylän evl-seurakunnan kirkkoneuvosto hyväksyi patsaan vastaanottamisen 18.4.13.

Parviainen oli perheyhtiön perustamien Säynätsalon saaren puunjalostustehtaitten toimitusjohtaja 1925-1936. Lönn suunnitteli saarelle henkilöstön asuntoja, lastentarhan ja vanhainkodin. Hanna Parviaisen lahjoittaman Säynätsalon kirkon (1927) suunnitteli Lönnin opiskelutoveri Armas Lindgren.


Wivi Lönnillä ja Hanna Parviaisella oli yhteinen asunto Pariisissa. He matkustivat usein ympäri Eurooppaa. Parviaisen suvun jouduttua luopumaan tehdasyhtiöstä 1936 Hanna asettui Helsinkiin. Lönnillä ja Parviaisella oli yhteinen asunto Helsingissä NNKY:n talossa (myöhemmin Hotelli Helka) Pohjoisella Rautatienkadulla.

Jyväskylän Huoneteatterissa esitettiin 90-luvun lopulla Kaarina Valoaallon näytelmää "Fanerinen matkarasia". Se kertoi Parviaisen ja Lönnin yhteisestä elämästä. Näytelmän nimi vittaa Säynätsalon tehtaitten 20-luvun matkalaukkutuotantoon.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Syksyllä 2000 lähetetyssä Ylen radiodokumentissa kuultiin Wivi Lönnin muisteluja Hannasta yksityisäänitteeltä 50-luvulta. Siinä Wivi Lönn arvosteli etenkin Hanna Parviaisen äitiä Mariaa "ymmärtämättömyydestä" tytärtään kohtaan.

Jyväskylässä Hanna Parviainen asui näyttävästi mm Sulkulan kartanossa. Perikunta möi sen 40-luvulla kristilliselle taholle kansanopistoksi. Kyse ei ollut Hannan eläessään tekemästä lahjoituksesta.

Lähellä Sulkulaa oli myös Girsenin sisarusten talo. Siellä pidettiin 20-luvulla "keskustelevaa salonkia". Vakiovieraita olivat Hanna Parviainen ja Wivi Lönn sekä usein myös Ilmari Hannikainen ja Martti Korpilahti. Vuonna 1967 toinen Girsenin sisaruksista (jo korkeaan ikään ehtinyt) otti tasa-arvoaihepiirin puheeksi Säynätsalon kirkon 40-vuotisjuhlan illallisilla. Tilanne oli ollut illallisvieraille vähän hämmentävä ja jokunen mukana ollut oli närkästynyt "moisista väitteistä" ja jopa Säynätsalon säveltäjään Ilmari Hannikaiseen viittaavista.

Hanna Parviainen tilasi Ilmari Hannikaiselta runsaasti pääasiassa hengellistä musiikkia Säynätsalon kirkon käyttöön. Hannikainen myös suunnitteli Säynätsalon kirkon kellosävelmän. Parviaisen muistoksi Hannikainen säveli naiskuorolle laulun Talvikuutamolla (Hanna In Memoriam) Irene Mendelinin runoon.

Säynätsalon kirkko Hanna Parviasen aikaan, pian valmistumisensa jälkeen. Portit purettiin 40-luvulla ja niiden tilalla on kaarevilla muureilla ympäröity aukio. Kirkosta oikealle nousi 1948 Wäinä Aaltosen veistämä sankaripatsas "Mies mieheltä", Aulis Blomstedtin suunnittelemaan ympäristöön. Hanna Parviaisen patsas on tarkoitus sijoittaa kirkosta vasemmalle.

2 kommenttia

Niin, lesboja, homoja, biseksuaaleja ja trans-persooniahan, androgyynejäkin on aina ollut ja aina on pitänyt löytää se elämän paikka, vaikka kuinka on sorrettukin, uskoteltu muka syntisiksi ja jopa rikollisiksi tuomittu.