YK:n ihmisoikeusneuvosto on tuominnut Venäjän: ns. homopropagandakielto rikkoo ihmisoikeuksia. Aktivisti Irina Fedotova oli vienyt tapauksensa YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Neuvosto kokoontuu vuosittain Genevessä ja New Yorkissa, ja se ottaa käsittelyyn yksittäisten kansalaisten valituksia. Päätös julkaistiin marraskuun 19. päivänä 2012.
Irina Fedotova oli vuonna 2009 järjestänyt pienimuotoisen protestin Rjasanissa. Hän oli erään koulun lähellä pitänyt näkyvillä kylttejä: "Homoseksuaalisuus on normaalia" ja "Olen ylpeä homoseksuaalisuudestani". Poliisi otti mieltä osoittaneen Fedotovan kiinni ja hänelle langetettin 1500 ruplan sakot (alle 40 euroa). Sakkorangaistus pysyi voimassa ylemmissä oikeusasteissa.
YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöksessä todetaan, että Venäjän viranomaiset rikkoivat mielipiteen vapautta vastaan, samoin syrjintäkieltoa vastaan. Mielipiteenvapautta ei voi rajoittaa "homoporpagandalailla". Venäjä ei ole esittänyt, mitä haitallisia seurauksia Fedotovan toiminnasta on ollut eikä ole olemassa "heteropropagandaa " kieltävää lakia.
Venäjä on perustellut toimintaansa "nuorten suojelemisella". YK:n ihmisoikeusneuvoston mukaan Fedotovan julisteet eivät kuitenkaan olleet mitään mainontaa, vaan niillä haettiin ymmärtämystä omalle asialle. Venäjän valtio joutuu nyt maksamaan Fedotovalle jonkin vahingonkorvauksen ja korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Venäjän pitää myös huolehtia siitä, ettei vastaavaa tilannetta enää synny. Lainsäädäntö on tarkistettava, ja asiaan palataan 180 päivän kuluessa. Ihmisoikeusneuvoston päätös on julkaistava venäjäksi.
Samasta mielenosoitustilanteesta ja sen seuraamuksista on valitettu myös Strassburgin ihmisoikeustuomioistuimeen. Ihmisoikeustuomioistuin on jo tehnyt päätöksiä Venäjän pride-paraatikielloista, mutta päätökset eivät ole johtaneet mihinkään muutoksiin Venäjän toiminnassa. Venäjällä on kohauteltu olkapäitä ja todettu, että ihmisoikeustuomioistuimen päätökset ovat olleet "yksittäistapauksia".
(queer.de)
YK:n ihmisoikeusneuvoston päätös on tässä englanniksi:
http://www2.ohchr.org/english/bodies/hrc/docs/CCPR.C.106.D.1932.2010.doc