Latvian pääkaupungissa Riiassa järjestettiin pride-viikko 19. - 23. heinäkuuta. Lauantaina 22. heinäkuuta oli tarkoitus järjestää kulkue. Tapahtuman vastustajat häiritsivät tapahtumaan liittyviä tilaisuuksia monin tavoin ja lauantai-iltapäiväksi suunniteltu pride-kulkue jouduttiin perumaan.
Väkivallalla uhkailua ja vastamielenosoituksia. Paraati kiellettiin.
Tapahtuman järjestäjiä ja osanottajia uhkailtiin ennakkoon väkivallalla, jolloin kaupungin johto päätti kieltää kaupungin läpi suunnitellun pride-kulkueen. Maan sisäministeri Dzintars Jaundzeikars oli jo aiemmin vaatinut mielenosoituskieltoa. Hän oli varoittanut, ettei poliisi pystyisi takaamaan mielenosoittajien turvallisuutta, ja että pride provosoi suurta osaa latvialaisista. Jos marssi olisi sallittu, se ei missään tapauksessa olisi saanut hänen mielestään kulkea Vanhan kaupungin alueella. Hän ei ollut myöskään suostunut tapaamaan priden järjestäjiä.
Pride-paraatin vastustajat järjestivät pride-viikon aikana Riian kaupungintalon edustalla päivittäin mielenosoituksia, joissa paraati tuomittiin. Mielenosoittajat mm. lauloivat uskonnollisia lauluja. Mielenosoitusten takana oli mm. paikallinen poppari Kaspars Dimiters, Latvian kansallinen rintama puheenjohtajansa Aivars Gardan johdolla ja erilaisten uskonnollisten ryhmien jäseniä.
Sisäministerin kerrottiin neuvotelleen mm. ortodoksisen kirkon Nikolajs Tihonirovsin kanssa ja tämän jälkeen Tihonirovs oli vaatinut, ettei marssia saa sallia, koska se loukkaa latvialaisten ihmisten moraalia ja on provokaatio uskontoa vastaan. Viranomaiset olivat myös yrittäneet taivutella järjestäjiä perumaan marssin vapaaehtoisesti, johon järjestäjät eivät olleet suostuneet. Järjestäjät totesivat, että se olisi nöyrtymistä terrorien uhan alla.
Kansainvälistä kritiikkiä kiellosta
Kaupungin päätöstä kieltää paraati kritisoitiin laajalti ja asia sai merkittävää kansainvälistä julkisuutta.
Mm. Lontoon pormestari totesi kiellon olevan tuomittava hyökkäys ihmisoikeuksia vastaan. Berliinin pormestari vaati sikäläisessä pride-tapahtumassa (22.7.) toimia mm. Latvian tilanteen parantamiseksi. Myös Saksan homojärjestö LSVD paheksui kieltoa ja tuomitsee viranomaisten antautumisen väkivaltaisten ryhmien edessä.
Ruotsin RFSL on ottanut tyrmistyneenä vastaan tiedon Riian paraatin kieltämisestä. Amnesty International on myös muistuttanut, että maan viranomaisten on kunnioitettava homojen ja lesbojen kokoontumis- ja ilmaisunvapatutta ja sallimaan lauantain marssin
Seta julkaisi perjantaina tiedotteen, jossa se kertoi lähestyneensä Suomen hallitusta ja informoineensa sitä Latvian tilanteesta. Seta pyysi kirjeessään, että Suomi puuttuisi asiaan ja toimisi sen puolesta, että Euroopan ihmisoikeussopimusta ja EU:n ihmisoikeusperiaatteita noudatetaan kaikissa EU-maissa. Seta korostaa, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen, ajatuksen vapauteen ja elämään ilman syrjintää ovat luovuttamattomia ihmisoikeuksia. "Viranomaisten tulee turvata ihmisten kokoontumisvapaus, ei estää sitä", sanoi Setan puheenjohtaja Juha Jokela.
USA:n Riian suurlähettiläs Catherine Todd Bailey vaati Latvian hallitusta sallimaan pride-paraatin. Suurlähettiläs sanoi puolustavansa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja suvaitsevaisuutta Latviassa keskustellessaan Latvian sisäministerin Dzintars Jaundzeikarsin kanssa.
Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga on todennut, ettei hän hyväksy mielenosoituksen kieltämistä demokraattisessa maassa. Myös pääministeri Aigars Kalvitis on arvostellut kieltoa. Pääministeri tosin oli aiemmin todennut, että turvallisuus on tärkeämpää kuin mielenosoitusvapaus.
Itävallan ulkopoliittinen valtuutettu Ulrike Lunacek sanoi Riiasta palattuaan, että "kokoontumis- ja mielipidevapaus ovat Euroopan Unionin perusarvoja ja ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita". Lunacek syyttää Latvian sisäministeriä siitä, että tämä ei määrännyt poliisia suojelemaan Pride-tapahtuman osanottajia. Hänen mukaansa on rikottu Amsterdamin sopimusta, ja EU:n tulisi nyt evätä Latvian sisäministeriltä äänioikeus EU:n oikeus- ja sisäministerineuvostossa siihen saakka, kunnes Latvia ilmoittaa suojelevansa homojen perusoikeuksia. Lunacek vaatii Itävallan hallitusta neuvottelemaan asiasta muiden hallitusten kanssa. Vihreät aikovat nostaa asian esiin muissa jäsenmaissa ja Euroopan parlamentissa.
Latvian viranomaisten kyvyttömyys huolehtia pride-tapahtuman turvallisuudesta on herättänyt myös keskustelua siitä, pystyykö maa turvaamaan huippupoliitikkojen turvallisuuden, kun NATO:n huippukokous pidetään 28. - 29. marraskuuta Riiassa.
Valitus kiellosta ja lauantain tapahtumia
Tapahtuman järjestäjät valittivat mielenosoituskiellosta oikeudelle ja oikeus pohti asiaa kolmen tuomarin voimin. Oikeus päätti lopulta perjantai-iltapäivänä jättää kiellon voimaan. Pride-järjestäjä Mozaika valittanee oikeuden päätöksestä 20 päivän kuluessa tai asia viedään Strassburgiin käsiteltäväksi. Priden järjestäjä Mozaika ilmoitti, ettei se uhmaa kieltoa, mutta Latvian ILGA:n osasto päätti lähteä Riian kaduille osoittamaan mieltä.
Prideen osallistuneilla oli ollut ongelmia saada tietoa tapahtumapaikoista, sillä järjestäjät eivät uskaltaneet julkaista osoitetietoja väkivaltaisuuksien pelossa. Tapahtumapaikkoja jouduttiin myös vaitamaan useaan otteeseen. Tiedonkulkua helpottamaan perustettiin tiedotuspiste, josta tarvittavat osoitetiedot olivat saatavilla.
Lauantaiaamu alkoi nyrkkitappelulla Riian vanhan kaupungin anglikaanisen kirkon edessä messun yhteydessä. Sateenkaariväki ja vastamielenosoittajat ottivat yhteen ja ihmisiä pidätettiin. Poliiseja ei aluksi ollut paikalla, sillä heillä ei ollut tietoa tapahtumasta. Tapahtuman järjestäjä kertoi asiasta kuitenkin informoidun poliisia. Kirkon edustalla 12 venäläisen miehen joukko pilkkasi ja kiroili jumalanpalveluksen ajan. Kun kirkkoväki lähti messun jälkeen ulos kirkosta, heitä heiteltiin mm. ulosteella täytetyillä muovipusseilla.
Aamupäivällä kello 11 järjestettiin myös lehdistötilaisuus. Europarlamentin edustaja Sophie Intveld myöhästyi tilaisuudesta, koska vastamielenosoittajat olivat teljenneet hänet muiden mukana kirkkoon.
Kun marssi kiellettiin, päätettiin järjestää korvaavaa ohjelmaa. Reval Hotel Latvijassa aiheena oli "perusoikeudet Latviassa". Tilaisuuteen osallistui kansalaisjärjestöjen edustajia ja ulkomaisia vieraita sekä Euroopan parlamentin jäseniä.
Puolensataa mielenosoittajaa kerääntyi hotellin eteen vastustamaan keskustelutilaisuutta. He huutelivat ja vaativat keskustelutilaisuuteen osallistuvia ulos hotellista. Paikalla oli myös poliiseja, jotka yrittivät pitää joukon pois kadulta. Poliisiautoja kohti heiteltiin kananmunia ja vesipulloja. Hotellista myöhemmin poistuneet vieraat saivat päällensä mm. kananmunia ja heidän kuljettamiseen käytettyjä autoja tuhrittiin. Illalla seminaarin osanottajat eivät tienneet, voivatko he astua ulos hotellista.
Pride-järjestäjien edustaja sanoi, että poliisi ei ole ajan tasalla tehtäviensä hoidossa, ja että kaduilla vallitsee anarkia. Priden järjestäjä Mozaika pyytää allekirjoittamaan vetoomuksen, jossa vaaditaan Latvian sisäministerin eroa, koska hän ei ole täyttänyt velvollisuuksiaan ja hän on vaarantanut Latvian demokratiaa ja lausunnoillaan kiihottanut yhteiskuntaa vihaan hlbt-väestöä kohtaan. Järjestön mukaan hänen vihapuheensa ja täydellinen epäpätevyytensä on johtanut väkivaltaan. Lisäksi hän on kieltäytynyt noudattamasta lakia eikä halua suojella kansalaisten demokraattisia oikeuksia. Se on kiihottanut kansalaiset väkivaltaisiin tekoihin. Vetoomuksesta lisätietoa Mozaikan nettisivuilla osoitteessa www.mozaika.lv.
Latvian sisäministeri Dzintars Jaundzeikars esitti näkemyksiään tapahtumista lehdistölle tiistaina 25.7. Hän pitää poliisin toimintaa priden aikana esimerkillisenä ja parempana kuin monissa muissa maissa. Hän sanoi, että tapahtumat tutkitaan kunnolla ja että mm. videonauhoilta etsitään rähinöitsijät ja levottomuuksista vastuussa olevat. Sisäministerin mukaan poliisi oli pidättyväinen, ettei olisi syntynyt pahempaa tilannetta. Kaikkiaan pidätettiin 14 mellakoitsijaa.
Myös Itävallan-matkalta palannut presidentti puhui lehdistölle tiistaina, ja otti antaa myös priden tapahtumiin. Hän vaatii pääministeriä selvittämään sisäministerin ja turvallisuuspoliisin toiminnan. Presidentti ilmaisi huolensa maan maineesta, mutta myös maan tilasta. Jos ei kunnioiteta ihmisoikeuksia, ollaan lähellä totalitarismia. Presidentti muistutti myös, että syksyn vaaliessa puolueiden on muistettava perusarvot ja puolustettava demokratiaa. Hän toivoi, että Latvian kansa elää sopusoinnussa ja kunnioittaa muiden näkemyksiä. Presidentti oli huolissan siitä, että priden vastamielenosoitukset olivat ennalta suunniteltuja. Järjestöt, jotka käyttävät väkivaltaa, ovat uhkana demokratialle.
Homovihamielinen ilmapiiri Latviassa
Useiden mielipidetutkimusten mukaan Latviassa vallitsee homovastainen mieliala. Mm. tutkija Viktors Makarovsin tutkimusten mukaan joka neljäs latvialainen haluaisi kieltää lailla homoseksuaalisuuden. Ihmisiltä puuttuu tietoa ja sen vuoksi tarvittaisiin toimia ennakkoluulojen vähentämiseksi.
Lainsäädännössäkin on seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kavennettu viime aikoina merkittävästi. Samalla on annettu kansalle viestiä, että seksuaalivähemmistöt ovat ei-toivottava asia.
Latviassa hyväksyttiin esimerkiksi hiljan laki, joka rajaa avioliiton vain miehen ja naisen väliseksi. Maan parlamentti myös hyväksyi työsyrjintälain, josta parlamentti päätti poistaa kohdan, jolla suojellaan seksuaalivähemmistöön kuuluvia syrjinnältä. EU-direktiivi kuitenkin vaatii jäsenmaita kieltämään seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän työelämässä. Direktiivin täydellinen toteuttaminen oli yksi Latvian jäseneksi ottamisen kriteereistä. Presidentti ei kuitenkaan allekirjoittanut vaillinaista lakia, vaan palautti sen parlamentille.
Latviassa esiintyvästä avoimesta syrjinnästä on puhunut mm. homopappi Maris Sants. Hän joutui jättämään työnsä Latvian protestanttisessa kirkossa vuonna 2002. Kesäkuun alussa hän ei saanut uskonnonhistorian lehtorin paikkaa korkeakoulussa, vaan vähemmän pätevä - mutta hetero - valittiin hänen tilalleen. Lauantaiaamuna Sants oli yksi, johon osui ulostepussi anglikaanisen kirkon edessä.
Latvian tulevan syksyn vaaleja pidetään yhtenä syynä sille, että seksuaalivähemmistöt on otettu erityisen ärhäkästi syntipukiksi. Homojen ja muiden vähemmistöjen vastustaminen on poliitikoille tapa kerätä ääniä, kuten myös monien muiden aiheiden populistinen käsitteleminen. Maassa on yhä vakavia yhteiskunnallisia ongelmia ja suuret tuloerot. Kyydistä pudonneiden ja tyytymättömien joukko on suuri, joihin tällaisilla aiheilla on helppo vedota.
Tuleviin vaaleihin viittaa myös sisäministerin esittämä epäilys tiistaisessa lehdistötilaisuudessa, että on salaliitto, joka yrittää kangeta hänet pois virastaan, koska hän on tehnyt muutoksia sisäisiin rakenteisiin.
Muuallakin Itä-Euroopassa ongelmia
EU-maista seksuaalivähemmistöjen asema on erityisen tukala Latviassa ja Puolassa. Lähialueista myös Venäjällä seksuaalivähemmistöt ovat joutuneet kohtaamaan ongelmia.
Lisää aiheesta:
- Pauli Löija: Latviassa vakavia ihmisoikeusloukkauksia
- www.pride.lv
- www.mozaika.lv
- rfsl: Gay och stolt på lettiska
- Aiempi uutinen: Riian pride nostattaa taas tunteita (18.7.)
* HUOM! Tämä artikkeli perustuu mm. keskustelufoorumin viestiketjuun "Latviassa tarvitaan apua", ja siellä etenkin vaeltaja2005:n kirjoituksiin. [siirry keskusteluun]