Suomen varhainen HLBT-historia: Kaksi teloitettiin 1665, mutta muutoin vähän tietoja

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • jnsto
  • 2

1600- ja 1700-lukujen suomalaisten seksuaalisuutta selvittänyt tutkija ihmettelee, miksi esille on saatu varsin vähän homoja. Yleisradiossa uudesta kirjastaan haastateltu historioitsiija Teemu Keskisarja sanoi asiaa selittävän osin se, että kriminaalipolitiikan painopiste oli eläimeensekaantuminen eivätkä viranomaiset jahdanneet homoseksuaaleja.

Keskisarjan mukaan on myös teoria, että 1700-luvun Suomessa ei ollut niin paljon homoja kuin nyt, koska seksuaalisuus riippuu myös ajasta tai kulttuurista. Historiallisen Suomen alueelta löytyi tuhansia eläimeensekaantujia, muttei juuri lainkaan homoseksuaaleja. - Löysin suunnattomalla vaivalla ja sukututkijoiden avustuksella kaikkiaan vain kolme homotapausta parin sadan vuoden ajalta, Keskisarja sanoi.

Ensimmäiset aikakirjoihin jääneet homot olivat Heikki Mikonpoika ja Heikki Heikinpoika. Heidät teloitettiin ja poltettiin vuonna 1665 Taivassalossa, Turun seudulla. He olivat syyllistyneet sodomiaan. Teloituspaikan nimi oli Kyynelten kallio. Se on nyt Keskisarjan kirjan nimenä.

Muutaman vuosisadan takainen seksuaalisuus oli tarkoin kirkon ja kruunun säätelemää ja rangaistukset olivat ankaria. Nykyisin normaalina pidetyt seksuaalisuuden muodot olivat kiellettyjä. -Toisaalta savupirttien hämärissä viihtyivät perversiot.

Historioitsija Teemu Keskisarja muistutti YLE:n aamutelevision haastattelussa, että 1600-1700-lukujen ihmisten maailmankuva oli täysin toisenlainen kuin nykysuomalaisten. Ammoiset suomalaiset muun muassa uskoivat, että pääskyset talvehtivat järvenpohjissa. Kirjallinen sivistys sisälsi hädin tuskin puumerkin piirtämisen taidon. Kirkko ja kruunu määräsivät myös seksuaalisuutta.
- Silloinhan kaikki avioliiton ulkopuolinen seksi oli kielletty itsetyydytystä myöten. Aviorikoksesta saattoi saada jopa kuolemantuomion, tutkija sanoo. Seksikieltojen ylimpiä valvojia olivat papit ja nimismiehet, mutta valvonta oli käytännössä mahdotonta. Savupirttien hämärissä elettiin viettien varassa.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Tutkijallekin oli kultturisokki huomata, kuinka tavallista eläimeen sekaantuminen oli 1600- ja 1700-lukujen Suomessa. Tutkija selittää ilmiötä aikakauden oloilla. Ihmisellä ja eläimellä ei ollut tuolloin kovin suurta eroa. Talvisin asuttiin suurin piirtein samoissa loukoissa, mies ja hevonen söivät lähes samoja pettuleivänkannikoita.

YLE:n aamutelevision juttu aiheesta

2 kommenttia

Helsingin Sanomien juttu kirjasta:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/El%C3%A4imeen+sekaantuminen+oli+tavallista+1600%E2%80%931700-luvuilla/1135269307397

Samalta tekijältä on netissä luettavissa laaja ja varsin mielenkiintoinen katsaus samasta aihepiiristä:
"Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa", Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/vk/keskisarja/secoitux.pdf

En tiedä, kuinka yhteneväiset näiden kahden teoksen tekstit ovat. Ainakin viimeksi mainitussa myös havaitaan, kuinka vähäiselle huomiolle homoseksuaalisuus on jäänyt tuon ajan oikeudenkäytössä eläimiin sekaantumiseen verrattuna.

Helsingin Sanomien juttu päättyy mielestäni varsin osuvaan toteamukseen:
"Mikäpä olisikaan parempi keino ihmisten kontrolloimiseksi, kuin määrätä miten he harjoittavat sukupuolisuuttaan."

Kommenttia muokattu: 15.09.2011 klo 09:13
  • 2 / 2
  • rakastelusta tuomituista
  • 18.9.2011, 13.32
Tähän vähän liittyen, tietääkö kukaan, onko jossain saatavilla mitään haastatteluita tms. niistä, Suomen itsenäisyyden aikana vankilaan tuomituista yli 1 000 ihmisestä? Onko heistä enää kukaan elossa ja ehdittiinkö heiltä koota mitään tietoa noista tuomioista ja vankilassa olosta? Noita tuomioitahan oli harvakseltaan tasaisesti ennen viime sotia ja sitten yleisemmin 1950- ja 1960-luvulla. Valtaosa tuomituista oli kait miehiä, mutta tiettävästi ainakin 50 naistakin tuomittiin vankilaan, enintään 2 vuoden rangaistukseen saman sukupuolen kanssa rakastelusta.

Aiheesta tälläinen tutkimus osui silmiin, tuolta jutussakn mainitusta Helsingin yliopiston tutkimusten ethesis-sivustolta:
"Rikollisia sattumalta? - Naisten keskinäistä haureutta koskevat oikeudenkäynnit 1950-luvun Itä-Suomessa"
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/krist/vk/sorainen/rikollis.pdf

Onkohan muita tiedossa? Onko mitään noitten tuomittujen omia haastatteluita tai kertomuksia asiasta?