Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa järjestettiin sunnuntaina ensimmäinen pride-kulkue Venäjän aloittaman hyökkäyksen jälkeen.
Kulkueeseen osallistui noin 500 ihmistä.
Tapahtuman tarkka ajankohta ja paikka pidettiin ennakkoon salassa mahdollisten provokaatioiden, häirinnän ja hyökkäysten varalta. Erityistä huolta oli siitä, että Venäjä pyrkii jollain tavoin sabotoimaan kulkuetta.
Tapahtuma herätti vastustusta paikallisissakin konservatiivisissa voimissa. Esimerkiksi perjantaina kymmeniä ihmisiä osoitti mieltään kulkuetta vastaan Kiovan kaupungintalon edustalla. Myös sunnuntaina muutaman sadan vastamielenosoittajan joukko huuteli uhkauksia pride-kulkueelle.
Ukrainalaissotilaiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdistys kertoo, että pride-tapahtumaa oli vaadittu peruttavaksi ja se oli saanut verkossa uhkauksia. Yhdistys toivoo Ukrainan voivan näyttää maailmalle, että se suojelee tasa-arvoa, vapautta ja ihmisoikeusia.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat sotilaat olivat näkyvästi mukana kulkueessa. He pyrkivät kiinnittämään huomiota paitsi hlbti-vähemmistöihin kuuluvien sotilaiden yhdenvertaiseen kohteluun, myös viestimään ulkomaille Ukrainan tarvitsevan aseita, jotta se voisi puolustautua Venäjää vastaan.
Hlbti-sotilaiden yhdistyksen tunnuksessa on yksisarvinen ja joillakin vähemmistöihin kuuluvilla se on käytössä hihamerkkinäkin. Yksisarvisen tunnukseksi valikoitumisen taustalla on käsitys siitä, ettei armeijassa olisi homoja ja samanaikainen tieto siitä, että yksisarviset ovat mielikuvitusta.
Ukrainassa asenteet hlbti-vähemmistöjä kohtaan ovat torjuvat, mutta hiljaa lientymässä
Vaikka Ukrainassa asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet jonkin verran sallivammiksi, on yhdenvertainen asema yhä kaukana. Samaa sukupuolta olevien väliset seksisuhteet dekriminaisoitiin vuonna 1991 ja samalla suojaikäraja tuli yhtenäiseksi eri sukupuolta olevien suhteiden kanssa. Myös työmarkkinoilla on syrjintäsuoja. Sen sijaan esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parisuhteita ei tunnusteta millään tavoin.
Esimerkiksi sodassa kuolleen samaa sukupuolta olevalla puolisolla ei ole minkäänlaista virallista suhdetta kumppaniinsa, eikä tämä esimerkiksi ole oikeutettu hakemaan kuolleen ruumista ruumishuoneelta ja järjestää hautajaisia. Myöskään mahdollisuuksia korvauksen saamiseen ei ole. Venäjän aloitettua sodan Ukrainaa vastaan, on nostettu esiin, että maan puolustamiseen osallistuvat yhtäläisesti hlbti-vähemmistöihin kuuluvatkin.
Presidentti Volodimir Zelenskyi on väläytteli mahdollisuutta parisuhteen rekisteröimiseen, kun asiasta tehtiin alkuvuodesta 2022 kansalaisaloite. Avioliitto on maan perustuslaissa rajattu vain miehen ja naisen väliseksi, ja perustuslakiin kajoaminen on presidentin mukaan mahdotonta sodan keskellä.
Asia ei kuitenkaan ole edennyt.
ILGA Europen tuoreimman vuosivertailun mukaan Ukraina täyttää kriteeristön 19-rpsenttisesti, ja hlbti-vähemmistöjen asema maassa vertautuu Romanian ja Puolan kanssa.
Ennen Venäjän hyökkäystä Kiovassa järjestettiin useina vuosina pride-tapahtumia Kiovassa, Harkovassa, Odessassa ja muissakin suuremmissa paikoissa. Tapahtumiin osallistui tuhansia ihmisiä. Maan johto antoi - jos ei suoranaista tukeaan, niin kuitenkin selkeän hyväksyntänsä. Tähän on vaikuttanut halu lähentää Ukrainaa Euroopan Unioniin ja muihin länsimaihin.
Kulkueet olivat kuitenkin vahvasti poliisin suojaamia, sillä niihin kohdistui väkivallan uhkaa. Vastustajia on ollut niin ortodoksikirkko kuin äärikansallismieliset ryhmät. Ääriryhmien häirintä kuitenkin hiljalleen laantui vuosikymmenen vaihteen lähestyessä.