Unkarin pääkaupungissa Budapestissä on lauantaina 24. heinäkuuta järjestetty pride-tapahtuma. Protesti on suunnattu erityisesti pääministeri Viktor Orbánin johtamaa hallitusta vastaan, joka on jo vuosien ajan heikentänyt hlbti-vähemmistöjen asemaa.
Pride-tapahtumaan osallistui tuhansia unkarilaisia. Mielenilmaisu sujui rauhallisesti - joidenkin arvioiden mukaan sitä edesauttoi kansainvälisen silmälläpidon alla oleminen.
Unkarissa hlbti-vähemmistöjen asema heikentynyt
Vuonna 2010 valtaan noussut Orbán ja hänen johtamansa kansalliskonservatiivinen Fidesz-puolue ovat viime vuosina järjestelmällisesti heikentäneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa, samalla korostaen "kristillisiä perhearvoja". Esimerkiksi Euroopan hlbti-toimijoiden kattojärjestö ILGA Europe totesi keväällä vuosiraportissaan, että Unkarissa hlbti-vähemmistöjen asema on heikentynyt.
Keväällä 2020 Unkarin parlamentti hyväksyi lain, jolla säädetään laittomaksi juridisen sukupuolen vahvistaminen. Tämä vuoksi transsukupuoliset henkilöt eivät voi tulla tunnustetuksi kokemassaan sukupuolessa.
Loppuvuodesta 2020 Unkarin parlamentti hyväksyi lain, joka mahdollistaa adoption vain avioliitossa olevalle miehellä ja naiselle.
Kesällä 2021 Unkariin säädettiin laki, joka käytännössä esimerkiksi estää kertomasta kouluopetuksessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Lakia on verrattu Venäjällä vuonna 2013 hyväksyttyyn homoporpagandalakiin. Asiaa koskevat pykälät ovat osa lastensuojelulaiksi kutsuttua kokonaisuutta, jolla on tarkoitus puuttua tiukemmin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Unkarin toimet saivat Euroopan unionin lopulta puuttumaan asiaan, ja viestimään, että maa voi menettää EU:lta saamaansa rahoitusta. Myös Puolan toiminta hlbti-vähemmistöjen suhteen ovat kiinnittäneet huomion EU:n elimissä. Euroopan unionin komissio kertoi aloittavansa Unkaria ja Puolaa koskevan rikkomusmenettelyn. Syynä on maiden harjoittama seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien syrjintä, jonka katsotaan olevan EU:n perussopimuksen vastaista.
Orbán ilmoitti EU:n ilmoituksen jälkeen äänestyttävänsä hlbti-vähemmistöjä koskevan lain kansalla. Äänestystä on yleisesti pidetty populistisena keinona kerätä arvokonservatiivien kannatusta vuoden 2022 parlamenttivaaleja ajatellen, ja samalla hankkia pykälille kansan enemmistön oikeutus.
Jo vuonna 2018 Unkarissa valtionhallinto puuttui yliopistojen autonomiaan lopettamalla sukupuolentutkimuksen ja sitäkin aiemmin kansainvälistä rahoitusta saaneiden yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen toiminta oli joutunut erityistarkkailuun. Vuonna 2016 Unkari uhkasi kaataa hlbti-vähemmistöjen oikeuksia koskevan EU-sopimuksen, ja lopulta jättäytyi sen ulkopuolelle.
Unkarissa valtamedia on lähes täysin valtapuolueen ja sitä lähellä olevien toimijoiden hallinnassa. Joidenkin arvioiden mukaan lakihanke liittyy vuoden 2022 alun vaalien kampanjointiin, ja sillä pyritään innostamaan arvokonservatiivisia voimia. Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja tämän johtama kansalliskonservatiivinen Fidesz-puolue on mielipidemittausten mukaan menettänyt kannatustaan, ja arvioiden mukaan puolue yrittää etsiä keinoja pitää kannatusta kasassa.
Maanantaina kaikkiaan 40 ulkomaista lähetystöä tai kulttuuri-instituuttia ilmaisi tukensa pride-tapahtumalle julkaisemassaan yhteisessä lausunnossa. Myös Suomen Budapestin-lähetystö oli kuului lausunnon allekirjoittaneisiin.