Euroopan komissio julkaisi torstaina 12. marraskuuta virallisen ohjelman seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Nyt julkaistu strategia on unionin järjestyksessään ensimmäinen laatuaan.
Asiasta kerrotaan Euroopan komission julkaisemassa tiedotteessa.
Euroopan hlbti-järjestöjen kattojärjestö ILGA Europe ilmaisee tyytyväisyytensä komission hlbti-vähemmistöjä koskevasta tasa-arvostrategiasta.
Tulevaksi viideksi vuodeksi laaditun ohjelman tavoitteena on torjua syrjintää, vahvistaa turvallisuutta ja parantaa sateenkaariperheiden oikeuksia. Vähemmistöjen oikeuksiin kohdistuviin vakaviin loukkauksiin ja rikkomuksiin on määrä puuttua myös unionin ulkopuolella.
Tasa-arvosta vastaavan komissaarin Helena Dalli sanoo EU:n näyttävän esimerkkiä moninaisuuden ja osallisuuden puolustamisessa. Hän muistuttaa tasa-arvon ja syrjimättömyyden olevan Euroopan unionin keskeisiä arvoja ja perusoikeuksia.
- Olemme vielä kaukana hlbtiq-henkilöiden täydestä osallisuudesta ja hyväksynnästä. Yhdessä jäsenmaiden kanssa voimme tehdä Euroopasta paremman ja turvallisemman kaikille. Strategiassa kehotetaan niitä jäsenmaita, joilla ei vielä ole hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevaa kansallista strategiaa, laatimaan sellaisen ja ottamaan huomioon hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoon liittyvät erityiset tarpeet omassa maassaan, toteaa Dalli.
Komissio ilmoittaa myös aikovansa ottaa hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän torjumisen osaksi kaikkia EU:n politiikkoja.
Strategian tavoiteet
Hlbtiq-vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin kohdistuvan syrjintään on määrä puuttua syrjinnän vastaisen oikeudellisen suojan täytäntöönpanolla ja parantamisella, osallisuuden ja monimuotoisuuden edistämisellä työpaikalla sekä eriarvoisuuden torjunnalla koulutuksessa, terveydenhuollossa, kulttuurissa ja urheilussa. Lisäksi puolustetaan kansainvälistä suojelua hakevien hlbtiq-henkilöiden oikeuksia.
Turvallisuuden varmistamisen keinoista mainitaan vahvempi oikeudellinen suoja viharikoksilta, vihapuheelta ja väkivallalta sekä verkossa esiintyvän hlbtiq-henkilöiden vastaisen vihapuheen ja disinformaation torjumisen tehostaminen.
Esillä on myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista huolehtiminen rajat ylittävissä tilanteissa, samoin kuin sateenkaariperheiden oikeussuojan parantaminen.
Myös transsukupuolisten, muunsukupuolisten ja intersukupuolisten henkilöiden tunnustamista aiotaan parantaa.
Tasa-arvoa on määrä lisätä myös kansalaisyhteiskunnalle suotuisaa toimiympäristöä edistämällä.
Komissio aikoo esittää väliarvioinnin strategiassa esitettyjen toimien täytäntöönpanosta vuonna 2023.
Asiaa koskevassa materiaalissa todetaan EU:n viime vuosina edistyneen asteittain kohti hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa, mutta hlbtiq-vähemmistöhin kuuluvien henkilöiden edelleen kohtaavan syrjitää. EU:n perusoikeusviraston keräämistä tiedoista käy ilmi, että EU:n kansalaisista 76 prosenttia katsoi, että lesboilla, homoilla ja biseksuaaleilla olisi oltava samat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla. Vuonna 2015 osuus oli 71 prosenttia. Silti 43 prosenttia hlbt-henkilöistä ilmoitti kokeneensa syrjintää vuonna 2019, kun vuonna 2012 luku oli 37 prosenttia.
Komissio toteaa, että monet niistä politiikan aloista, jotka liittyvät hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon parantamiseen, kuuluvat ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulle. EU:lla on kuitenkin roolinsa toimintaohjeiden antamisessa, jäsenmaiden toimien koordinoinnissa, täytäntöönpanon ja edistymisen seurannassa, tuen myöntämisessä EU:n varoista ja parhaiden käytäntöjen vaihdon edistämisessä jäsenmaiden välillä.
Käytännön toimia
Käytännössä komissio esimerkiksi edellyttää samaa sukupuolta olevien vanhempien perheiden tunnustamista yhdenveroisina eri sukupuolta olevien perheisiin nähden, mutta yksittäisille valtioille jää yhä oikeus ratkaista, tapahtuuko tunnustaminen yhdenveroisen avioliitto-instituution vai yhdenveroisen muun instituution kautta.
Tavoitteena on, että unionin sisällä maasta toiseen muutettaessa kansalaisten oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti. Se edellyttää jäsenvaltioilta myös hlbti-vähemmistöjen syrjintää ehkäisevän ohjelman laatimista.
Euroopan Komissio on jo vuonna 2017 kritisoinut Suomen nykyistä translainsäädäntöä ihmisten perusoikeuksia rikkovaksi. Siinä juridisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä on vaatimus steriliteetistä. Komissio edellyttää, että kansallista lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan perusoikeuksia koskevien velvoitteiden mukaisesti. Translakiuudistus ei toistaiseksi ole edennyt.
Tasa-arvokomissaari Dalli kertoo Politico-julkaisulle, että hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisuutta kunnioittamattomia jäsenmaita uhkaavat unionin taloudelliset sanktiot.