Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt käyttävät muita vähemmän terveyspalveluja, kirjoittaa Lääkärilehti. Taustalla on syrjinnän pelkoa.
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri, Sexpo-säätiön varapuheenjohtaja Vilho Ahola toteaa artikkelissa viime vuosikymmenten aikana tehtyjen selvitysten mukaan lääkärit eivät riittävästi ymmärrä hlbti-vähemmistöihin kuuluvien erityistarpeita. Taustalla ei kuitenkaan hänen mukaansa ole osaamisen vaje vaan asenteet.
Hetero-oletus tulee vastaanotolla esiin olettamalla kumppani lähtökohtaisesti eri sukupuolta olevaksi. Esimerkiksi johonkin hoitoon liittyvä [raskauden] ehkäisyn tarve saattaa johtaa siihen, että asiakas joutuu perustelemaan ehkäisyn tarpeettomuutta kumppanin samansukupuolisuudella, eli käytännössä tulemaan kaapista ulos tahtomattaan.
Ahola toteaa tällaisten olettamusten viestivän kelpaamattomuutta etenkin niille, joilla on taustallaan syrjinnän kokemuksia. Monissa selvityksissä on käynyt ilmi, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla on keskimääräistä enemmän terveysongelmia.
Hän nostaa esiin erilaisuuden kokemuksesta kumpuavan vähemmistöstressin ja elinikäisen kuormituksen, joka voi lisätä riskiä mielenterveyden häiriöihin ja somaattiseen sairastavuuteen. Tämä puolestaan näkyy elämäntavoissa.
Lääkäriliitto päätti loppuvuodesta 2019 osallistumisesta vuoden 2020 Helsinki Pride-tapahtumaan, joka järjestetään 7.–13. syyskuuta. Pride on esillä esimerkiksi lääkäriliiton sosiaalisen median kanavissa. Lääkäriliitto kävi sitä ennen vilkasta keskustelua osallistumisesta.
Lääkärilehden pääkirjoituksessa Pertti Saloheimo toteaa, että lääkärikunnan on hyvä mennä hlbti-vähemmistöjä "enemmän kuin puolitiehen vastaan", koska lääkärit on nostettu esiin syrjäytymistä ja toiseutta tuottaneena ammattikuntana. Homoseksuaalisuus poistettiin Suomen tautiluokituksesta vuonna 1981.