Alankomaalaiskaupunki katkaisi ystävyyssuhteensa puolalaiskaupunkiin

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren

Alankomaissa sijaitseva Nieuwegein on katkaissut ystävyyskaupunkisuhteensa puolalaiseen Puławyn kaupunkiin. Puławy on julistautunut useiden muiden kaupunkien tapaan "hlbti-ideologiasta vapaaksi vyöhykkeeksi".

Nieuwegeinin kaupunginvaltuuston jäsen Marieke Schouten sanoo The Guardian -julkaisulle, että hlbti-vapaat vyöhykkeet ovat vakava kysymys, ja valtuusto on selvästi ilmaissut, ettei hyväksy tällaista.

Ranskalaiskaupunki Douai rajoitti ystävyystoimintaansa noin 50 000 asukkaan kaakkoisessa Puolassa sijaitsevan Puławyn kanssa jo maaliskuussa 2020 samasa syystä kuin Nieuwegein nyt.

Laajat kaakkoisen Puolan alueet ovat julistautuneet hlbti-ideologiasta vapaaksi vyöhykkeeksi tai hlbti-vapaaksi vyöhykkeeksi. Toimintaa on kritisoitu EU-komissiota myöten.

Ystävyyskaupunkitoiminta

Ystävyyskaupunkien välillä on etenkin kulttuurillista mutta joskus myös taloudellista yhteistyötä, joskus myös esimerkiksi opiskelijavaihtoa ja turismiin liittyvää toimintaakin. Ystävyyskaupungit ovat usein keskenään saman kokoisia tai muulla tavalla keskenään saman tyyppisiä.

Ensimmäisiä esimerkkejä ystävyyskaupunkitoiminnasta on jo keskiajalta ja myös 1900-luvun alusta. Ruotsin ja sotaa käyneen Suomen kaupunkien välille luotiin ystävyyssuhteita vuodesta 1940 lähtien, jolloin ruotsalaiskaupungit avustivat siviiliväestöä aineellisesti. Myöhemmin ystävyystoiminta laajeni muualle Pohjoismaihin. Sisarkaupunki- ja kaksoiskaupunkisopimuksia solmittiin toisen maailmansodan jälkeen useiden eurooppalaisten kaupunkien välillä ja toiminta laajemi muuallekin maailmaan. Sodan jälkeen 1950-luvulta lähtien Suomen kaupunkien ja kuntien ystävyystoiminta laajeni Neuvostoliittoon, muihin Varsovan liiton maihin ja 1980-luvun lopulla Viroon. Ystävyyskaupunkeja tuli myös läntisen Euroopan puolelle ja muuallekin maailmaan. Neuvostoliiton romahdettua länsieurooppalaisten maiden kaupungit solmivat ystävyyskaupunkiseopimuksia sen valtapiirissä aiemmin olleiden maiden kaupunkeihin.

Suomalaiskaupungeilla on useita ystävyyskaupunkeja Puolassa: Augustów (Tuusula), Chojna (Asikkala), Cieszyn (Teuva), Gdańsk (Turku), Gdynia (Kotka), Jelenia Góra (Valkeakoski), Kamień Pomorski (Porvoo), Kołobrzeg (Pori), Kościelisko ja Kobylnica (Orimattila), Koszalin (Seinäjoki), Olsztyn (Puola), Opole (Kuopio), Poznań (Jyväskylä), Puck (Naantali), Słupsk (Vantaa),  Strzyżów (Kannus), Łódź (Tampere) ja Toruń (Hämeenlinna).

Yksittäisiä suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkeja ei ole "hlbti-ideologiasta vapaaksi vyöhykkeeksi" julistautuneiden joukossa. Kaupungeista Kościelisko ja Strzyżów kuitenkin sijaitsevat Kaakkois-Puolassa alueella, jossa tällaisiksi julistautuneita paikkoja on runsaasti.

Puolan presidentinvaalissa peloteltiin homoilla

Konservatiivisen Laki ja oikeus (PiS) -puolueen tukema Andrzej Duda voitti kesällä presidentinvaalin toisen kierroksen runsaan 51 prosentin kannatuksella. Arvomaailmaltaan liberaalimpi Rafal Trzaskowski sai äänistä lähes 49 prosenttia. Puola on hyvin jakautunut poliittisesti.

Duda pyrki kampanjoinnissaan käyttämään hyväksi Puolan konservatiivisia asenteita hlbti-vähemmistöjä kohtaan. Hän esimerkiksi vertasi "hlbti-ideologiaa" kommunismiin. Vaalien toisen kierroksen alla hän vaati lauantaina maan perustuslakiin muutosta, jolla erityisesti kiellettäisiin samaa sukupuolta olevia pareja adoptoimasta lapsia.

Katolisessa Puolassa arvokonservatiiviset asenteet ovat vahvasti näkyvillä ja hlbti-vähemmistöihin kuuluvien asema EU-maiden häntäpäätä. Asenteet erityisesti köyhässä kaakkoisessa Puolassa ovat vanhoilliset. Vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan yhdeksän prosenttia kansalaisista sallisi samaa sukupuolta oleville pareille oikeuden adoptoida lapsia ja 29 prosenttia sallisi avioliitto-oikeuden samaa sukupuolta oleville pareille. Puolassa samaa sukupuolta olevia pareja ei juridisesti tunnusteta mitenkään.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!