Mannerheimintien DTM sulki ovensa - syynä naapurihotelliin kantautuva melu

  • Uutinen
  • Vapaalla
  • (päivitetty )
  • Sami Mollgren
  • 2
Jono dtm:n edessä Mannerheimintiellä

DTM sulkee ovensa toistaiseksi, kerrotaan ravintolan Facebook-sivulla. Vuokrasopimus on purettu eikä DTM:n toiminta enää jatku nykyisessä osoitteessa Mannerheimintiellä.

Haikein mielin kerromme, että DTM suljetaan toistaiseksi. Olemme purkaneet vuokrasopimuksemme ja DTM:n toiminta ei enää jatku ravintolan nykyisessä osoitteessa Mannerheimintiellä. Tavoitteenamme on avata DTM toiseen paikkaan ja olemme jo alkaneet etsiä uutta tilaa.

Syyksi DTM:n sulkemiseen kerrotaan naapurikiinteistöön rakennetusta uudesta hotellista tehdyt meluvalitukset sekä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden päätös asiassa. DTM:n Puumabaarissa soitettavan musiikin ääniä kuuluu kolmeen hotellihuoneeseen. Facebook-viestissä todetaan, että melun kantautumista on yritetty estää tekemällä muutoksia rakenteisiin, mutta toimenpiteet eivät ole auttaneet, joten yökerhotoiminnan jatkaminen nykyisessä paikassa ei ole enää mahdollista.. 

Lisäksi viestissä todetaan, että ravintola on ollut suljettuna maaliskuun alusta lähtien koronaviruspandemian vuoksi, ja se on aiheuttanut tilanteeseen negatiivisesti.

DTM pyytää Facebook-sivullaan asiakkailtaan toiveita siitä, missä nämä haluaisivat ravintolan jatkavan toimintaansa. 

DTM:n sulkemisesta on tiedote suomeksi ja englanniksi ravintolan sisäänkäynnillä. (kuva: Leo Koivistoinen)
DTM oli koko kevään suljettuna koronaviruspandemian vuoksi.

DTM osa varhaista suomalaista hlbti-ravintoloiden historiaa

Suurimmaksi osaksi Seta säätiön omistama Ravintola Oy Afrodite avasi Don't Tell Mama -nimellä toimivan hlbti-vähemmistölle suunnatun yökerhon Helsingin Annankadulla vuonna 1992. Ravintola Oy Afroditen toiminta oli käynnistynyt jo vuonna 1984 Gay Gambrini -ravintolan avaamisen myötä Isolla Roobertinkadulla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen DTM:n toiminta siirtyi lähelle juuria Isolle Roobertinkadulle. Vuonna 2012 dtm jatkoi Mannerheimintiellä uusien omistajien voimin. Talousvaikeuksiin ajautunut Ravintola Oy Afrodite haettiin myöhemmin konkurssiin.

- Kolme vuosikymmentä homobaareja Suomessa

Päivitys: Lisätty jälkikäteen maininta Ravintola Oy Afroditen konkurssista ja lisätty kuva sulkemisesta kertovasta tiedotteesta.

2 kommenttia

Eiköhän demarilla osasyynä sulkemiseensa ollut myös asiakaskiinnostuksen hiipuminen, koska supistihan se aukiolopäiviään jo paljon ennen koronaakin.

Jos uutta paikkaa yrittävät, niin niin voisivat perustaa sen vaikkapa Aviapolikseen, sillä sinnehän kulkee yhteydet hyvin vuorokauden läpeensä ja Helsinki-Vantaan kupeessa siellä siitä voisi tulla laajemminkin suosittu pistäytymispaikka.

Tosin nyt kun suomalaiset on vapautettu muille maille matkusteluihin taas, niin lomareissujen tuliaisina saattaa tuo mukava korona-ystävämme innostua taas syksyä kohti, ihan sulkemaan yökerho-baari-tilojakin sitten taas. Joten uuden paikan avaamisessa ei kannattane pitää mitään hoppua, vaikka se syyskuun alun Helsinki Pride ehkä siellä suurtapahtumana häämöttääkin.

Nyt olisi viisainta demarin järkätä jonnekin jotain ihan ulkoilma-partyjä, kun toistaiseksi niitä saa taas järjestää melko vapaasti. Party-dj-paku vaan kiertämään ja poket mukaan, verkkoaitaamaan anniskelualueen (jos avi luvan antaa?).

Ja musassa, ei se bassojen määrä, vaan se musan laatu, kannattaa pitää mielessä.
Ulkoilma-partyissakin tietysti on huomioitava melurajoitukset ja sellaisetkin edellyttävät lupia.

Helsingin Sanomat kertoo ( https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006561286.html ), että DTM on jo toinen hotelli St. Georgen tieltä väistynyt homoyökerho. Jutussa haastatellun apulaispormestari Nasima Razmyarin mukaan lopputulos kertoo Helsingin epäonnistumisesta.

HS kirjoittaa, että asiaan tuo lisäkierroksia se, että kaksi sateenkaariväen yökerhoa on lähtenyt kyseisen hotellin tieltä - samalla kun St. Georgen omistaja Nordic Choice Hotels on tukenut Pohjoismaissa tasa-arvoa tukevia Pride-tapahtumia. Pohjoiselle Rautatiekadulle sittemmin muuttaneen Hercules-yökerhon vuokrasopimus aikanaan purettiin samaisen St. George -hotellin vuoksi. Hercules sijaitsi tiloissa, jotka nyt kuuluvat hotellille.

Jutussa pyöritellään vastuukysymyksiä.

Suljetun DTM:n ravintolapäällikkö Tomi Häkkinen kertoo HS:lle, ettei "tämä ihan mene oikeudentajuun". Hänen mielestään ravintolan ei yksinään pitäisi olla vastuussa melueristämisestä. Hän kertoo dtm:n toimineen tiloissa kahdeksan vuotta ja samassa paikassa olleen ravintoloita pitkään ennenkin - sitten uuden hotellin aukeamisen jälkeen alkavat meluvalitukset. Äänieristämiseen perehtyneen konsultin mukaan ravintolaan ei voi tehdä sellaisia eristystoimenpiteitä, jotka estäisivät melun kantautumisen. DTM:n Häkkinen kohdistaa pettymyksensä Helsingin kaupunkiin.

Todennäköisesti dtm:stä kantautuva öinen jumputus tosiaan tuli vasta nyt hotellin myötä ongelmaksi. Varsinaisia asuntoja lienee korttelissa ollut hyvin kauan sitten, jos silloinkaan. Yörauhalle ei ole ollut tarvetta.

Juttuun haastateltu Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan edustaja Salla Mustonen arvelee, ettei hotellin rakennusluvan yhteydessä ravintolan aiheuttamaa meluhaittaa ole tutkittu, toisin kuin esimerkiksi liikenteen synnyttämät oletetut haitat. Hän toteaa, että laki asiassa on selkeä: ravintolallakaan ei ole erityislupaa ympäristön häiritsemiselle. Aiemmin se ei vain ole naapureita häirinnyt. Hän toteaa, että melu on sen tuottajan vastuulla.

Laissa säädetyn noudattamisessa ei tietenkään voi olla kyse toimintavuosiin liittyvästä nokkimisjärjestyksestä.

Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnasta vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar (sdp) toteaa myös, että asia on juridisesti selvä. Hänestä on kuitenkin outoa, että DTM joutuu huolehtimaan itse yrityksistä rajoittaa äänen kantautumista ja sen epäonnistuttua lopulta muuttamaan. Kaupunkisosiologi Veikko Eranti puolestaan näkee DTM:n ratkaisun jatkumona keikkapaikkojen katoamiselle keskustasta. Hänen kommenteistaan saa kuvan, että hänestä hotellien määrän rajoittaminen voisi olla perusteltua, jotta meluisalle toiminnallekin jäisi kortteleita käyttöön. Väistämättähän yökerhotoiminta tuo kaupunkiin sellaista "säpinää", mitä pelkät hotellit ja ruokaravintolatkaan eivät tuo.

Yökerhoissa soi kovaa.

Kun puhutaan yökerhoista, niin yhtäläisyysmerkin voi vetää kovalla soitettavaan musiikkiin, niin elävään kuin tallenteisiinkin. Yökerhon maailmaan tuntuu kuuluvan lujaa soitettu jumputtava musiikki. Ollaan kuulovaurioita aiheuttavien äänentasojen rajoilla. Musiikissa ja samalla yökerhotoiminnassa bassotaajuuksien luonne on muuttunut; pelkkä kovalla soittaminen ei ole koko totuus. Yökerhoissa äänentoistossa bassotoisto subbareineen on päässyt yhä suurempaan rooliin. Bassoja ei usein ole ruuvailtu pelkästään kovemmalle, vaan erilaisilla prosessointikeinoilla (kompressointi, harmoonisten taajuuksien lisääminen) bassoon on haettu yhä suurempaa voimaa. Se sitten kuuluu kauas.

Bassomelun hallitseminen on hankalaa. Matalat taajuudet värisyttävät rakenteita ja kulkeutuvat kauas. Paksutkaan fyllikerrokset eivät matalia ääniä kovin paljon vaimenna. Se on fysiikkaan liittyvä tosiasia.

Tässä tullaan sitten vielä siihen kysymykseen, että missään ei kai ole mitään virallista määritelmää "yökerholle" sen suhteen, että millaisilla äänenvoimakkuuksilla operoidaan. Vaikkapa kaavoittajan on vaikea huomioida tämänkin vuoksi yökerhon vaikutusta ympäristöön. Veikkaanpa, että DTM:n musiikkitarjonta oli luonteeltaan meluisampaa kuin paikalla aiemmin toimineen yökerhon, vaikka minulla mitään mittaustuloksia ole.

DTM on riitauttanut Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen uhkasakosta ( https://ranneliike.net/uutiset/15628/yokerho-dtm-ja-samassa-korttelissa-toimiva-hotelli-kinaavat-melusta ) hallinto-oikeuteen. Oikeuden päätöstä ei vielä ole, mutta DTM katsoi parhaaksi poistua paikasta. DTM:n Häkkisen mukaan oikeuteen jätettyä valitusta ei ole vedetty pois, koska asia halutaan selvittää ja DTM kokee kaupungin toimineen väärin ravintolaa kohtaan. Koronarajoitusten aiheuttamat talousvaikeudet eivät hänen mukaansa olleet syynä.