Ulkoilma-partyissakin tietysti on huomioitava melurajoitukset ja sellaisetkin edellyttävät lupia.
Helsingin Sanomat kertoo (
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006561286.html ), että DTM on jo toinen hotelli St. Georgen tieltä väistynyt homoyökerho. Jutussa haastatellun apulaispormestari Nasima Razmyarin mukaan lopputulos kertoo Helsingin epäonnistumisesta.
HS kirjoittaa, että asiaan tuo lisäkierroksia se, että kaksi sateenkaariväen yökerhoa on lähtenyt kyseisen hotellin tieltä - samalla kun St. Georgen omistaja Nordic Choice Hotels on tukenut Pohjoismaissa tasa-arvoa tukevia Pride-tapahtumia. Pohjoiselle Rautatiekadulle sittemmin muuttaneen Hercules-yökerhon vuokrasopimus aikanaan purettiin samaisen St. George -hotellin vuoksi. Hercules sijaitsi tiloissa, jotka nyt kuuluvat hotellille.
Jutussa pyöritellään vastuukysymyksiä.
Suljetun DTM:n ravintolapäällikkö Tomi Häkkinen kertoo HS:lle, ettei "tämä ihan mene oikeudentajuun". Hänen mielestään ravintolan ei yksinään pitäisi olla vastuussa melueristämisestä. Hän kertoo dtm:n toimineen tiloissa kahdeksan vuotta ja samassa paikassa olleen ravintoloita pitkään ennenkin - sitten uuden hotellin aukeamisen jälkeen alkavat meluvalitukset. Äänieristämiseen perehtyneen konsultin mukaan ravintolaan ei voi tehdä sellaisia eristystoimenpiteitä, jotka estäisivät melun kantautumisen. DTM:n Häkkinen kohdistaa pettymyksensä Helsingin kaupunkiin.
Todennäköisesti dtm:stä kantautuva öinen jumputus tosiaan tuli vasta nyt hotellin myötä ongelmaksi. Varsinaisia asuntoja lienee korttelissa ollut hyvin kauan sitten, jos silloinkaan. Yörauhalle ei ole ollut tarvetta.
Juttuun haastateltu Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan edustaja Salla Mustonen arvelee, ettei hotellin rakennusluvan yhteydessä ravintolan aiheuttamaa meluhaittaa ole tutkittu, toisin kuin esimerkiksi liikenteen synnyttämät oletetut haitat. Hän toteaa, että laki asiassa on selkeä: ravintolallakaan ei ole erityislupaa ympäristön häiritsemiselle. Aiemmin se ei vain ole naapureita häirinnyt. Hän toteaa, että melu on sen tuottajan vastuulla.
Laissa säädetyn noudattamisessa ei tietenkään voi olla kyse toimintavuosiin liittyvästä nokkimisjärjestyksestä.
Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnasta vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar (sdp) toteaa myös, että asia on juridisesti selvä. Hänestä on kuitenkin outoa, että DTM joutuu huolehtimaan itse yrityksistä rajoittaa äänen kantautumista ja sen epäonnistuttua lopulta muuttamaan. Kaupunkisosiologi Veikko Eranti puolestaan näkee DTM:n ratkaisun jatkumona keikkapaikkojen katoamiselle keskustasta. Hänen kommenteistaan saa kuvan, että hänestä hotellien määrän rajoittaminen voisi olla perusteltua, jotta meluisalle toiminnallekin jäisi kortteleita käyttöön. Väistämättähän yökerhotoiminta tuo kaupunkiin sellaista "säpinää", mitä pelkät hotellit ja ruokaravintolatkaan eivät tuo.
Yökerhoissa soi kovaa.
Kun puhutaan yökerhoista, niin yhtäläisyysmerkin voi vetää kovalla soitettavaan musiikkiin, niin elävään kuin tallenteisiinkin. Yökerhon maailmaan tuntuu kuuluvan lujaa soitettu jumputtava musiikki. Ollaan kuulovaurioita aiheuttavien äänentasojen rajoilla. Musiikissa ja samalla yökerhotoiminnassa bassotaajuuksien luonne on muuttunut; pelkkä kovalla soittaminen ei ole koko totuus. Yökerhoissa äänentoistossa bassotoisto subbareineen on päässyt yhä suurempaan rooliin. Bassoja ei usein ole ruuvailtu pelkästään kovemmalle, vaan erilaisilla prosessointikeinoilla (kompressointi, harmoonisten taajuuksien lisääminen) bassoon on haettu yhä suurempaa voimaa. Se sitten kuuluu kauas.
Bassomelun hallitseminen on hankalaa. Matalat taajuudet värisyttävät rakenteita ja kulkeutuvat kauas. Paksutkaan fyllikerrokset eivät matalia ääniä kovin paljon vaimenna. Se on fysiikkaan liittyvä tosiasia.
Tässä tullaan sitten vielä siihen kysymykseen, että missään ei kai ole mitään virallista määritelmää "yökerholle" sen suhteen, että millaisilla äänenvoimakkuuksilla operoidaan. Vaikkapa kaavoittajan on vaikea huomioida tämänkin vuoksi yökerhon vaikutusta ympäristöön. Veikkaanpa, että DTM:n musiikkitarjonta oli luonteeltaan meluisampaa kuin paikalla aiemmin toimineen yökerhon, vaikka minulla mitään mittaustuloksia ole.
DTM on riitauttanut Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen uhkasakosta (
https://ranneliike.net/uutiset/15628/yokerho-dtm-ja-samassa-korttelissa-toimiva-hotelli-kinaavat-melusta ) hallinto-oikeuteen. Oikeuden päätöstä ei vielä ole, mutta DTM katsoi parhaaksi poistua paikasta. DTM:n Häkkisen mukaan oikeuteen jätettyä valitusta ei ole vedetty pois, koska asia halutaan selvittää ja DTM kokee kaupungin toimineen väärin ravintolaa kohtaan. Koronarajoitusten aiheuttamat talousvaikeudet eivät hänen mukaansa olleet syynä.
