Kolme vuosikymmentä homobaareja Suomessa

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • Sami Mollgren
  • 5
Baarien aikajanalla on niin pysyvämpiä kuin lyhytaikaisempiakin yrittäjiä. Vilkkainta on Helsingissä, mutta myös Tampereella, Turussa ja Oulussa on ollut erityisesti hlbti-vähemmistöille suunnattua toimintaa jo pitkään.

Suomessa ensimmäisen homobaarin avautumisesta on kulunut 30 vuotta. Asenneilmapiirin vapaamielistyessä oli mahdollista perustaa avoimesti sateenkaarella liputtava baari - mutta nyt ilmapiirin vapautuminen vie erityisiltä homobaareilta merkitystä.

Ennen varsinaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattujen baarien ja yökerhojen perustamista tapaamispaikoiksi vakiintuivat sellaiset paikat, joissa asenne oli riittävän suopea. Jo 1964 homomiehet olivat Helsingissä "vallanneet" Vanhan kellarin ja myöhemmin lesbot sen Karhu-kabinetin. Suomessa samaa sukupuolta olevien suhteet laillistettiin vuonna 1971. Sittemmin vähemmistöjen iltatapahtumia järjestettiin esimerkiksi Bottalla ja Polilla. Ehkä tunnetuin säännöllinen tapahtuma oli Sirkan tanssit, joita järjestetiin vuodesta 1973 aina 1980-luvulle asti, vuodesta 1976 lähtien Ravintola Mercuryssä. Erilaisia yksittäisiä ja säännöllisiä tahtumia on järjestetty muuallakin kuin homobaareissa myös sittemmin.

Suomen ensimmäinen oikea homobaari: Gay Gambrini

Suomen ensimmäinen varsinainen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville suunnattu baari Gay Gambrini Helsingissä avasi ovensa 4.7.1984 Setan ja yksityisten rahoittajien voimin. Tampereella Mixei avasi ovensa vuonna 1990. Turku sai odottaa 1990-luvun puoliväliin, jolloin Jack's & Mike's avasi ovensa - ja Oulu vuosituhannen vaihteeseen Yöhuikka -baariaan.

Suomen muissa kaupungeissa ei ole toiminut varsinaista sateenkaarivähemmistölle suunnattua baaria, mutta useimmissa kaupungeissa on ainakin yksi baari on vakiintunut tapaamispaikaksi ja paikalliset yhdistykset sekä muut toimijat ovat järjestäneet yksittäisiä vähemmistöille suunnattuja tapahtumia muissa paikoissa.

Kulta-aika

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnatun anniskeluliiketoiminnan kulta-aika sattuu Suomessa 1990-luvun lopulle ja vuosituhannen alkuun.

Helsingissä kilpailu "homobaarimarkkinoilla" kiristyi 1990-luvun mittaan. Vuosituhannen vaihteen tienoilla janoisilla, tanssihaluisilla ja/tai seuraa mielivillä oli valittavanaan kymmenkunta vaihtoehtoa; pari yökerhoa ja joukko baareja. Uuden vuosituhannen puolella syntyi myös kahvilatoimintaa. Tampereella ja Turussa valinnanmahdollisuuksia oli eniten joitain vuosia myöhemmin.

Gay Gambrinin Isolle Roobertinkaulle käynnistänyt Ravintola Oy Afrodite perusti vuonna 1992 Don't Tell Mama -ravintolan Annankadulle. Lyhyemmällä nimellä DTM toiminta siirtyi vuonna 2003 Isolle Roobertinkadulle, ja paikka sai vielä vuonna 2011 sisarekseen K23-baarin Kamppiin, mutta koko yritys kaatui pian tämän jälkeen. Alkuperäinen Gay Gambrini oli sulkenut vuonna 1993. Ravintolatoiminnan tuotoilla ehdittiin Seta säätiön kautta tukea suomalaista hlbti-kulttuuria ja -aktivismia laajasti. Yökerhotoimintaa nimellä DTM on jatkanut toinen yritys vuodesta 2012 lukien.

Eerikinkatu 14 on ollut sijainti useallekin baarille: H2O-niminen baari avasi liikepaikassa vuonna 1992, ja sen kyljessä toimi jonkin aikaa Blue Boy. Vuonna 1997 paikassa jatkettiin toimintaa nimellä Con Hombres ja vuonna 2005 nimellä Stuff vuoteen 2007 asti. Sateenkaaren värejä osoitteeseen toi Fenix vielä vuodesta 2009 vuoteen 2012. Con Hombres toimi vielä vuosien 2006-2007 aikana toisessa osoitteessa Eerikinkadulla.

Kansakoulukadulla, silloisen DTM:n kulman takana aloitti vuonna 1994 toimintansa Escale, joka toimi vuoteen 2001 asti. Sen omistajat olivat avanneet Mannerheimintiellä karaokestaan nykyisin tunnetun Mann's Street -baarin ja vuonna 2000 avatun Hercules -yökerhon.

Kallion alueelle auksesi vuonna 1994 Nalle Pub, joka jatkoi Kaarlenkadulla toimintaansa vuoteen 2013 asti. Samojen omistajien Pore Helsinginkadulla toimi vuodesta 2000 vuoteen 2002. Helsinginkadulle aukesi samoin vuonna 2000 yhä toimiva baari Fairy Tale. Karhupuiston lippakioskissa toimiva Bear Park Cafe avautui kesällä 2003 ja puiston laidalla ympäri vuoden auki oleva Kulma-kahvila avautui syksyllä 2009. Kallion uusin tulokas on vuonna 2012 avattu Porthaninkadun Terassi Bar.

1990-luvun loppupuolella toimivat lyhyen aikaa Stonewall, Quiquiriqui ja ruokaa tarjonnut Olotila.

Pidenpään toiminut puolestaan oli vuonna 1996 Annankadulle avautunut "heteroystävällinen homobaari" Lost & Found, jossa monet julkkiksetkin viettivät iltaa. Lempinimellä "Lostari" tunnettu paikka meni kiinni syksyllä 2011.

Room-nimellä toimiva baari aukesi Erottajalle vuonna 2002, jossa se toimi syksyyn 2004 asti. Albertinkadun Room Albert oli avoinna keväästä 2005 syksyyn 2010 ja Ison Roobertinkadun Hugo's Room on toiminut keväästä 2009 lähtien.

Birdie toimi lyhyen aikaa 2005-2006 Annankadulla ja Jenny Woo vuosikymmenen alussa Simonkadulla.

Malminrinteessä on toiminut vuodesta 2012 Café Cavalier ja vappuna 2014 aukesi kesäksi Olympiastadionin parkkipaikan reunalla isolla terassilla varustettu Freedom.

Helsingissä homo- ja bimiehiä palvelevat myös Keltainen Ruusu ja sauna Vogue.

Tampereella aluksi Otavalankadulla toiminut ja myöhemmin Itsenäisyydenkadulle muuttanut Mixei sai kilpailijakseen Pink-yökerhon vuonna 2007 ja Blue Oyster aloitti vuotta myöhemmin. Sekä Pink että Blue Oyster sulkeutuivat vuonna 2010. Paikallisen Setan tilaisuuksia on järjestetty etenkin Yo-talolla.

Turussa Jack's & Mikes sai seuraajakseen samojen omistajien Studio-nimisen paikan vuonna 2002. Lopulta alkuperäisen nimen palauttamisyrityksen jälkeen paikka sulkeutui vuonna 2007. Yliopistonkadulla toimiva suXes avattiin 2004. Turussa paikallisen Setan tilaisuuksia on järjestetty esimerkiksi Klubilla.

Oulussa Yöhuikka toimi vuodesta 2000 vuoteen 2004 ja uudelleen vuodesta 2009 lähtien. Vuodesta 2004 vuoteen 2009 oululaisia palveli välillä vakinnaisemmin ja välillä vain tilauksesta Becksu.

Asenteiden vapautuminen mahdollisti - mutta myös vie mahdollisuuksia

Asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi. Asenteiden kehitys mahdollisti hlbti-vähemmistöille avoimesti toimintansa suuntaavien anniskeluravintoloiden syntymisen 1980-luvulla, mutta toisaalta avoimesti vähemmistöön kuuluville on yhä enemmän tilaa muissakin paikoissa. Homobaarit eivät ole enää entiseen tapaan turvapaikka tai pakopaikka ahdasmielisestä arjesta. Lisäksi seuranhaku tapahtuu yhä enemmän verkossa, joten siltäkin osin homobaari-konseptin merkitys on kaventunut.

Sateenkaarivähemmistön paikaksi profiloituva joutuu yhä enemmän kilpailemaan yleisillä markkinoilla. Toisaalta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille palvelunsa suuntaaviin baareihin uskaltautuu yhä useampi vähemmistöön kuulumatonkin - sitä todennäköisemmin, jos kaveripiirissä on avoimesti vähemmistöön kuuluvia. Ja niin on etenkin nuorten keskuudessa yhä todennäköisemmin.

Juttuun on tehty jälkikäteen joitakin vuosilukukorjauksia.

Don't Tell Maman varhaisia mainoksia oli ´kapseloituneena´ Annankatu 32:n ikkunateippausten takana. Peittona olleet ikkunateippaukset poistettiin vuonna 2011.

Keskustelu: Stuff ja muuta Helsingin gaybaari-historiaa

5 kommenttia

  • 1 / 5
  • BarBaari
  • 15.3.2018, 10.23
Voisko tähän tehdä päivityksen?
Kyllähän tuota jossain vaiheessa voisi päivittää; viimeistään seuraavien pyöreiden vuosien kohdalla. Vuodesta 2014 lukien on tapahtunut ainakin seuraavaa:

- Hugo's Room lopetti keväällä 2015
- Hercules muutti vuoden 2016 alussa
- Room BLVD aloitti syksyllä 2016
- Terassibaari lopetti vuonna 2017
- Freedom jatkaa yhä kesäisin (aloitti 2014, ei näy aikajanalla)

Onkohan jollakulla muita huomioita?