Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Palveluvalikoimaneuvosto (Palko) on hyväksynyt suositukset sukupuolidysforian lääketieteellisistä hoidoista. Suositus on kuitenkin herättänyt kritiikkiä niin sukupuolivähemmistöjä edustavissa järjestöissä kuin sosiaalisessa mediassakin.
Setan ja Trasekin mielestä Palkon suositukset lähinnä vahvistavat nykyisiä hoitolinjauksia, eivätkä esitä uskottavia ratkaisuja hoitojen koettuihin epäselvyyksiin.
Seta toteaa tiistaina julkaistussa kannanotossaan, että sinänsä tarpeelliset uudet suositukset eivät kuitenkaan huomioi riittävästi kansainvälisiä hoitosuosituksia, kuten WPATHin hyvän hoidon suositusta tai Maailman terveysjärjestön hyväksymää ICD-11 -luokitusta, jossa transukupuolisuuteen liittyvät diagnoosit korvataan sukupuoliristiriita-luokituksella.
Kritiikkiä annetaan myös perusterveydenhuollon korostamista sukupuolidysforian ensimmäisenä hoitotahona. Alaikäisten kohdalla mainitaan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon rooli hoitotahona. Perusterveydenhuollon asiantuntemuksesta esitetään huoli. Lisäksi translainsäädännössä sukupuolen korjaamiseen tähtäävä hoito keskitetään Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan ja Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, joten suosituksen katsotaan olevan siltä osin suoranaisessa ristiriidassa lainsäädännön kanssa.
Suosituksissa lisäksi korostetaan muiden terveysongelmien hoitamista ennen sukupuolidysforiaa helpottaviin hoitoihin pääsyä. Käytännössä linjaus mahdollistaa asianmukaiseen hoitoon pääsyn rajaamisen esimerkiksi mielenterveyden haasteiden tai ylipainon perusteella ja saattaa pitkittää pääsyä sukupuolidysforian hoitoon jopa vuosiksi. Tämä voi Setan ja Trasekin mukaan pitkittää hoitoon pääsyä kohtuuttomasti ja pahentaa potilaiden tilannetta.
- Katsomme, että suositus voi lisätä inhimillistä kärsimystä, kun sukupuolidysforian hoitoa odottavien ihmisten ongelmat kroonistuvat, sanoo Setan puheenjohtaja Sakris Kupila.
Setan ja Trasekin tiedotteessa tiivistetään järjestöjen näkemys uusien sukupuolidysforian hoitosuositusten suurimmista puutteista:
Sukupuolidysforiapotilaan tulee päästä matalalla kynnyksellä erikoissairaanhoidon piirissä oleviin lääketieteellisiin hoitoihin.
Lähetettä sukupuoli-identiteetin tutkimusyksiköihin ei tule viivästyttää muiden terveydellisten ongelmien takia.
Sukupuolidysforiapotilaan hoitaminen perusterveydenhuollossa ilman erityisosaamista sukupuolidysforiasta ja sukupuolivähemmistöistä altistaa potilaat epäasialliselle ja epäammattimaiselle kohtelulle.
Sukupuolidysforian hoitamiseen tarvitaan lisää resursseja, Suomeen tarvitaan kolmas sukupuoli-identiteetin tutkimus- ja hoitoyksikkö.
Alaikäisten sukupuolidysforia tulee aina ottaa vakavasti ja heille on taattava pääsy asiantuntevaan sukupuolidysforian hoitoon.
Translaki tulee pikaisesti uudistaa niin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen ja sukupuolipiirteitä vahvistava lääketieteellinen hoito erotetaan toisistaan.