Keskipohjanmaan suunnitteleva tuottaja Hanna Rautio ottaa torstaina 12.9. julkaistussa kolumnissaan esiin Kokkolaan kesäksi 2020 suunniteltavan pride-tapahtuman ja sen järjestäjien kommentit, joissa hänen mukaansa on "huokunut ennemminkin vastakkainasettelun ylläpitäminen ja lietsominen kuin yhteisymmärryksen tien löytäminen tapahtuman kannattajien ja vastustajien välille". Rautio ihmettelee kolumnissaan tarvetta "aina mainita raamattuvyöhyke, vaikka toivotaan, että suhtautumisessa olisi päästy jo eteenpäin".
Open Kokkola ry:n sihteeri ja Kokkola Pride 2020 työryhmän jäsen Mari Kentala vastaa Rautiolle lehden mielipideosastolla sunnuntaina julkaistussa kirjoituksessa. Hän mainitsee vastakkainasettelun olleen kyllä kovasti esillä lehden 11. syyskuuta ilmestyneessä jutussa, mutta samalla toteaa olevansa eri mieltä siitä, että järjestäjät pyrkisivät vastakkainasetteluun.
- Ketään ei olla pakottamassa mihinkään ja tapahtuman osallistuminen on vapaaehtoista. Kokkola Priden tapahtuman missio on se, että jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kokkola Priden ainut tavoite on nostaa yhteenkuuluvuutta ja tasa-arvoa esille. Ei painaa ketään maahan, heittää lokaa, kantaa kaunaa tai vihata, kirjoittaaa Kentala.
Kokkolassa on määrä järjestää pride toisen kerran kesällä 2020. Ensimmäinen Kokkola Pride järjestettiin kesällä 2018, ja Kokkolan Kauppatorille kerääntyi parituhatta osallistujaa. Tuolloin asian käsittely kaupungin elimissä synnytti voimakasta keskustelua ja jotkut alueen vaikuttajat kyseenalaistivat perusteen sille, että kaupunki tukee tai edistää tapahtuman järjestämistä. Myös mediassa asiaa puitiin kiivain sanankääntein. Tapahtuman kulkuepäivän alla niin kaupunginteatterin kuin kirjastonkin lipputangoista vietiin sateenkaariliput.
Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus Kokkola on noin 50 000 asukkaan kaupunki sadan kilometrin päässä Vaasan ja 25 kilometrin päässä Pietarsaaren pohjoispuolella. Aluetta leimaa vahva uskonnollisten herätysliikkeiden vaikutus, ja merkittävä osa tapahtumaan kielteisesti suhtautuneista kannanotoista on taustaltaan uskonnollista.
Perinteisesti raamattuvyöhyke-nimitystä käytetään vahvasti uskonnollisesta Etelä-Yhdysvaltojen alueesta. Suomessa raamattuvyöhykkeeksi on alettu kutsua Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen ulottuvaa yhtenäistä aluetta, jossa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluminen on selvästi muuta maata yleisempää. Pohjanmaalla myös kristilliset herätysliikkeet ovat selvästi muuta maata aktiivisempia. Monet erityisesti tältä alueelta kotoisin olevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ovat kertoneet kokeneensa ilmapiirin ahdasmieliseksi, ja avoimesti omana itsenään elämisen vaikeaksi.
Kesän 2018 Kokkola Priden pääjärjestiin kuulunut Virpi Karhu kertoi tapahtuman jälkeen ranneliike.netille, että lopulta onnistunut tapahtuma pyyhki mielestä pois ennen tapahtumaa koettuja vastoinkäymisiä.
- Kokkolan pride kohtasi järjestelykuukausien aikana valitettavaa vastustusta sekä kaupunginhallituksen, uskonnollisten ryhmien että yksittäisten ihmisten taholta. Raamattuvyöhykkeen vaikutus tuntui selvästi, mutta siitäkin huolimatta Kokkolan suomalainen seurakunta lähti rohkeasti mukaan pridelle pitäen sunnuntaina sateenkaarimessun jokaiselle paikkakuntalaiselle.
- Alueella tyypillinen häpeän ja puhumattomuuden kulttuuri nosti pridekeskusteluissakin päätään: jos sateenkaariväestöstä ei puhuta, niin heitä ei ole, ja näin ei huomata sitä että sateenkaari-ihmiset ovat jokaisen ihmisen elämässä tavalla tai toisella mukana. Tätä puhumattomuuden kulttuuria on hyvä purkaa, totesi Karhu.
Kesän 2020 pride-tapahtuma on parhaillaan Kokkolassa suunnitteilla. Tulevan kesän tapahtumapaikaksi on valittu Länsipuisto. Järjestäjät kertovat, että mukaan tapahtuman toteutukseen ovat tervetulleita kaikki yhteenkuuluvuutta ja tasa-arvoa kannattavat ihmiset, yhteisöt ja yritykset. Avustushakemusta kaupungille ei ole vielä tehty. Kokkolan kaupunki viettää 400-vuotisjuhlaansa vuonna 2020.