Kersti Juva, taiteilijaprofessori

  • Uutinen
  • Viihde, kulttuuri ja media
  • vaeltaja2006
  • 2

Kääntäjä Kersti Juva valittiin viime viikolla taiteilijaprofessoriksi. Kääntäminen on nyt vihdoin hyväksytty taiteeksi. Kersti Juva, joka pian täyttää 60, oli haastateltavana lauantain Helsingin Sanomissa. Hänen ensimmäinen suuri käännöstyönsä oli Taru sormusten herrasta, yhdessä Eila Pennasen kanssa. Radion kuuntelijat tietävät, että Knalli ja sateenvarjo on myös Kersti Juvan kääntämä. Sarja on pyörinyt radiossa pitkin kesää, uusintana lähes 30 vuoden takaa. Kersti asuu sekä Korkeavuorenkadulla että Walesissa puolisonsa Juliette Dayn kanssa. Puoliso on kirkkohistorioitsija. Kersti on ystävällinen meille suomalaisille. Hän sanoo, ettei koskaan voisi kokonaan muuttaa Englantiin. Ajatusten ja sielun kotipaikka on ehdottomasti Suomessa.

Kersti on ollut 60-luvun radikaali. Hän on ollut taistolainen ja julkilesbo. Hän on myös entisen arkkipiispan tytär. Hän erosi kirkosta ja sanoi olevansa ateisti. Taistolaisuuden ihanteet olivat ihan hyviä, mutta sen kuri ja yksi linja olivat kammottavia. Taistolaisten mielestä homoseksuaalisuus oli porvarillinen jäänne. Kersti muistelee, miten kaikki lähipiirissä oli homoseksuaalisuutta vastaan: isän kirkko, äidin psykoanalyysi, marksilaisuuus.

Nyt Kersti on ortodoksi. Maailmalla ortodoksikirkko suhtautuu homoseksuaalisuuteen vieläkin jyrkemmin kuin katolinen kirkko. Hänen isänsä, arkkipiispa Mikko Juva oli vapaamielinen teologi.

(Lähde: Helsingin Sanomat 23.8.2008)

Yksi homoliikkeen mieliinjäävimpiä tilaisuuksia oli 1980-luvulla Setan järjestämä keskusteluilta Uudella ylioppilastalolla. Aiheena olivat homo- ja lesbolasten vanhemmat. Sali oli täynnä ja eturivissä istui arkkipiispa Mikko Juva ja hänen vaimonsa eli Kerstin isä ja äiti. Arkkipiispa Juva piti oman puheenvuoronsa, avoimesti ja kiihkottomasti. Hän ihmetteli mm. sitä, että kenestä tahansa voi tulla homo tai lesbo - vaikka isä olisi arkkipiispa ja äiti psykiatri. Myöhemmin Mikko Juvan kirjassa Aika ajatella, aika uskoa (1985) oli luku vanhemmista ja homo/lesbolapsesta.

Kersti Juva aikaisemmin ranneliikkeesä (haastattelu on edelleen kuunneltavissa):
http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=41&thrdid=6004

2 kommenttia

Todella hieno juttu tuo nimitys taiteilijaprofessoriksi. Jo on aika saada kääntäjille lisää arvostusta. Ammattikääntäjien työ on paljon merkityksekkäämpää kuin vaikkapa palkkion suuruus, jonka he työstään kuittaavat.

Pidän Kersti Juvan työn tuloksia hienoina ja laadukkaina. Niitä on ilo lukea. Huonosta käännöksestä tulee vain vihaiseksi.

*********

Vaikeista käännöstöistä ja hyvästä lopputuloksesta esimerkkinä Dylan Thomasin Under Milk Wood. Se on aivan uskomatonta ja loistavaa tajunnanvirtaa, jonka kääntäminen oli mielestäni täysin mahdotonta. Kustantaja kiskoi tekstin melkein rivi kerrallaan Thomasilta tämän juopotellessa jatkuvasti. Jos oikein muistan Dylan Thomas heitti veivinsä kohtalaisen pian tekstin valmistumisen jälkeen.

Kuinka ollakaan joku on tekstin kääntänyt suomeksi kuunnelmaksi nimellä Maitometsässä. Kertomus englantilaisen kalastajakylän päivästä ja ihmisten ajatuksista. Se on esitetty YLEssä useita kertoja ja muistelen sen saaneen jonkun komean julkisen tunnustuksenkin. Kuunnelman toteutuskin oli aivan omaa luokkaansa. Kersti Juvan nimi ei tule kuunnelman kääntäjänä mieleeni, mutta voisi aivan hyvin ollakin. Jos jollakulla on kääntäjästä tieto ja mistä kuunnelman voisi hankkia arkistoon, olisin hyvin kiitollinen.
Maitometsässä löytyykin Ylen tallennemyynnistä tuotenumerolla 800239, hintaan 18 euroa. Käännös onkin Anselm Hollon. Kuunnelmaa kuvaillaan radiotaiteen klassikoksi.
Hankin juuri Under Milk Wood:in alkuperäisenä, Richard Burtonin lukemana. Korvia hivelevä kokemus!