Eduskuntaan kansanedustajien keskuuteen perustettiin syystalvella 2015 hlbti-verkosto, joka haluaa edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia. Homojen ja lesbojen asiat ovat jo varsin hyvällä tolalla, mutta paljon mutkikkaampia ovat sukupuoleen liittyvät kysymykset. Sen osoitti hlbti-verkoston kyselytunti.
On helppo elää homona tai lesbona – enemmistöasemassa vähemmistöjen joukossa. Lait alkavat olla kohdallaan ja heti ei tule mieleen asiaa, joka kiireellisesti vaatisi lainsäädännön korjaamista. Yleisön tietous homoista ja lesboista on lisääntynyt.
Aivan erilaisia ongelmia tulee eteen sukupuoleen liittyvissä asioissa. On biologisesti miehiä, jotka tuntevat olevansa naisia ja biologisesti naisia jotka tuntevat olevansa miehiä ja on niitä, jotka eivät ole löytäneet itsestään selkeää sukupuolta. Yhteiskunnassa heillä on vastassa kummastelua, hämmästelyä ja torjuvaa asennetta. Perinteinen käsitys on ollut, että sukupuolia on kaksi, mutta nyt on tullut aika, jolloin vaaditaan virallisiin papereihin sukupuolen kohdalle ”muu”-vaihtoehtoa ja maailmalla on julkisista vessoista poliittisia riitoja. Mikä vessa kuuluu kenellekin. Kotona onneksi on vain yksi vessa ja se sopii mukisematta kaikille perheenjäsenille.
Kansanedustajillekin tämä tilanne on pulmallinen. Perinteinen ajattelu ei enää riitä. On kerättävä uutta tietoa ja kuunneltava niitä, joita tämä asia koskee. Tavalliselle homolle ja lesbolle asia voi olla outo. Enemmistöhomot ja -lesbot ovat monissa erityiskysymyksissä myös ymmällään. Mistä puhutaan?
Tämän takia oli keskiviikkona 27. kesäkuuta Kaapelitehtaalla kyselytunti, jossa keskusteltiin hlbti-verkostoon kuuluvien kansanedustajien kanssa.
Paikalle saapui hlbti-verkoston kansanedustajat eri puolueista. Kristilliset, Perussuomalaiset ja Sininen tulevaisuus eivät osallistu hlbti-verkostoon.
Läsnä olivat keskustan enontekiöläinen kansanedustaja Mikko Kärnä, kokoomuslainen kilpapurjehduksen kolminkertainen maailmanmestari ja kaupunginvaltuutettu Sari Multala, sosialidemokraatti historiantutkija ja valtiotieteiden tohtori Pilvi Torsti, vihreiden digiasiantuntija ja tekniikan tohtori Jyrki Kasvi, vasemmistoliiton kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja entinen radio- ja tv-toimittaja Silvia Modig, RKP:n entinen ministeri Stefan Wallin ja tilaisuuden puheenjohtaja vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen. Kova joukko oli koolla.
Yleisö kysyi ja kansanedustajat vastailivat mutta ennen sitä jokainen paikalla ollut kansanedustaja kutsuttiin lavalle kertomaan itselleen tärkeimmistä hlbti-asioista ja tapahtumista.
Ensimmäinen keskustelun aihe on äitiyslaki. Se on kansalaisaloitteena saapunut eduskuntaan. Lakivaliokunta on kuullut asiantuntijoita. Nyt lakivaliokunta miettii, tehdäänkö mietintöä. Jos ei tehdä, asia ei etene suureen saliin. "Hyvä käsittely" edellyttäisi että lakivaliokunta tekee mietinnön ja asia puidaan normaalilla tavalla eduskunnan istunnoissa. Mitä ajatuksia tämä tieto lakivaliokunnasta herättää?
Dreamwear Clubin puolelta kysyttiin nimilaista. Se menee syksyllä käsittelyyn. Siinä otetaan askelia taaksepäin, esim.nimiä "sementoidaan" tietyn sukupuolen nimeksi, jos prosentuaalisesti niitä pääasiassa käytetään vain yhden sukupuolen niminä. Transvestiitillä ja muunsukupuolisella voisi olla ilman tätä lakimuutosta yhtaikaa miehen ja naisen nimi.
Puhutaan myös vessa-määräyksistä esim. kaupunkien julkisissa vessoissa.
Seuraava kysymys koskee translakia. Milloin saadaan translaki, joka huomioi myös lapset.
Toisessa kysymyksessä ihmetellään, miten jokin pieni puolue on pystynyt torpedoimaan hallitustyötä niin, että jokin lakiasia ei etene. Yleensähän lainsäädäntöä edistetään, mutta nyt on nähty, että myös estetään lainsäädäntötyötä. On kynnyskysymyksiä. Milloin transasia voisi nousta kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluissa.
Seuraava kysymys koskee intersukupuolisten lasten tilannetta. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene on antanut asiasta lausunnon.
Seuraava kysymys koskee pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilannetta, mm. asumista vastaanottokeskuksissa ja homoseksuaalisuuden tunnistamista puhutteluissa. keskustelu käydään englanniksi.
Viimeiset kysymykset koskevat koulujen suvaitsevaisuuskoulutusta. Mitä kansanedustajat voisivat tehdä lisätäkseen suvaitsevaisuutta.
Toinen kysymys koskee nuorta transmiestä. Minkä ikäisenä lapsen oma mielipide voisi olla pätevä kun arvioidaan hänen sukupuoltaan.
