Trumpin valinta USAn presidentiksi koetaan Unkarissa ”lottovoittona”. Liberaalit hävisivät. Unkari julistautui jo neljä vuotta sitten epäliberaaliksi demokratiaksi. Nyt halutaan jälleen rajoittaa kansalaisjärjestöjen toimintaa.
The Guardian kertoi eilen, että Unkarissa valmistellaan lakia, jolla kansalaisjärjestöjen johto pakotettaisiin ilmoittamaan julkisesti varansa, samalla tavalla kuin ministerit ja pääministeri, vaikka valtio ei maksa penniäkään kansalaisjärjestöjen kuluja. Lakiesityksen uskotaan tulevan parlamentin käsittelyyn huhtikuussa.
Sanasota kansalaisjärjestöjä kohtaan on ollut käynnissä jo pitempään. Hallituksen suunnalta väitetään, että joidenkin kansalaisjärjestöjen johto on ”ulkomailta maksettua” ja että ne edistävät ”ulkomaisia intressejä”. Trumpin valinta USAn presidentiksi tarjonnee mahdollisuuden uuteen kansalaisjärjestöjen vastaiseen hyökkäykseen Unkarissa. Monien kansalaisjärjestöjen toimintaa ovat tukeneet EU ja USA, mutta jatkossa USAn osuus näyttää epävarmalta. Yksi rahoituslähde on ollut unkarilaissyntyisen miljardöörin, George Sorosin säätiö, ja se on Unkarin hallitukselle erityisen epämieluisaa. Sorosin säätiö on tukenut liberaalin yhteiskunnan hyväksi tehtyä kansalaistoimintaa. Unkarin pääministeri Orban on jo lehtihaastattelussa ennakoinut, että Trumpin aikana Soros työnnetään sivummalle.
Presidentti Obaman aikana vuonna 2014 Unkari oli nimetty yhdeksi niistä maista, joissa valtiovalta yritti rajoittaa kansalaisjärjestöjen toimintaa. Obaman hallinto monin tavoin suosi eri maiden kansalaisjärjestöjä ja esim. suurlähettiläät eri maissa osallistuivat paikallisiin pride-kulkueisiin. Orbanin vastaveto menneenä syksynä oli, että Unkarin suurlähettiläitä kiellettiin millään tavoin oma-aloitteisesti tukemasta pride-tapahtumia – ei sateenkaarilippuja, ei tiloja priden käyttöön, ei marssimista pride-kulkueessa.
Miljardööri Soros on ottanut kantaa tilanteeseen. Hänen mukaansa Trumpin hallitukseen tulee epäpäteviä äärimmäisyysmiehiä ja eläköityneitä kenraaleja. Itse Trump presidenttinä tuntee vetoa diktaattoreihin, joista jotkut saavat kutsun Washingtoniin ja loput saavat harjoittaa diktatuuriaan kaikessa rauhassa. Unkarin pääministeri Orban sai moitteita Obaman hallinnolta, mutta nyt Trumpin aikana Orban saa jatkaa kaikessa rauhassa. Trumpin tukijoukoissa Sorosin lausuntoon suhtauduttiin nyrpeästi.
Unkarin kansalaisjärjestöt, kuten esim. Transparency, ihmettelevät nyt, mitä tulee tapahtumaan. Jos seurataan Putinin esimerkkiä, ne voitaisiin määritellä ”ulkomaisiksi agenteiksi”, mutta se on epätodennäköistä, koska ne saavat osan tukirahoistaan EU:lta. Käytännössä niiden toimintaa voidaan vaikeuttaa byrokraattisilla määräyksillä ja syytöksillä vakoilusta tai muusta sisäiseen turvallisuuteen liittyvästä uhasta.
Vuonna 2012 Orbanin hallitus edellisen kerran hyökkäsi kansalaisjärjestöjä vastaan. Ne saivat silloin varoja toimintaansa Norjan rakennerahastoista. Norja joutui maksamaan joka vuosi huomattavia summia EU-rahastoihin, korvauksena siitä, että se sai EU:n ulkopuolisena maana sisämarkkinaoikeudet. Rahoja käytettiin mm. Unkarin demokratian edistämiseen. Pieni määrä kulkeutui mm. Budapestin priden hyväksi. Orbanin hallitus määräsi silloin kansalaisjärjestöihin kotietsinnät, ja samalla levitettiin uutista, että on paljon epäselvyyksiä. Todellisuudessa ei loppuraportin mukaan mitään epäslvyyksiä ollut.