Svenska Dagbladetin otsikko tänä aamuna huolestuttaa: "Tummia pilviä sateenkaarifestivaalin taivaalla". Siinä ei puhuta sadepilvistä. Iltapäivällä on pride-paraati, ja monenlaista keskustelua on käyty viikon aikana mm. siitä, ketkä saavat marssia sateenkaarilipun alla.
Tukholman pride-viikon teema on: "Kuka päättää?". Jotkut päättävät toisten ihmisten elämästä. Päätösvaltaa ei läheskään aina ole annettu näille ihmisille itselleen, eivätkä päättäjät aina usko ihmisten omiin kokemuksiin. Mikä on seksuaali- ja sukupuolikysymyksissä marssijärjestys?
Edelleen keskustellaan siitä, mikä on perhe. Melkein tasan kymmenen vuotta sitten (26.9.2006 ) kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Jyrki Katainen saapui Sateenkaariperhetyön projektin avausseminaariin Ateneumiin ja vastasi kysymykseen: voiko kahden miehen tai kahden naisen liitto muodostaa perheen. Kataisen mukaan ihmiset saavat itse päättää, onko se perhe. Se oli ennakkoluuloton vastaus tulevalta pääministeriltä. Siihen aikaan Euroopassa oli monia maita, joissa sateenkaariperheitä ei tunnustettu. Edelleenkään esim. Unkari ei tunnusta. ( http://ranneliike.net/teema/sateenkaariperhetyon-projektin-avausseminaari-helsingissa?aid=667 )
Hlbtiq-sateenvarjon alle kuuluu monia ryhmiä, joista monet ovat aika näkymättömiä. Tukholman Pridessä on puhuttu siitä, että kaikki nämä ryhmät on saatava näkyviksi. ja heille on annettava puhevaltaa, kun heidän asioitaan käsitellään. On sellaisiakin ryhmiä, jotka eivät mahdu hlbtiq-lyhenteen alle, esim. a-, inter- tai panseksuaalit. Lisäksi on ihmisryhmiä, jotka eivät helposti mahdu mukaan esim. ihon värinsä vuoksi. Vuoden pride-biisi on: Kärleken är vi (me olemme rakkaus). Nykykäytännössä se on joillekin: Kärleken är vit (rakkaus on valkoinen). Värillisiä ihmisiä ei helposti oteta mukaan.
Keskiviikkona pride-tilaisuudessa (pride-talossa) sattui välikohtaus, josta on puhuttu. Queer-henkilö nosti esiin kyltin, jossa hän syytti yhtä miesjoukkoa rasisteiksi. Vartijat poistivat tilaisuudesta queer-henkilön, mutta rasisteiksi väitetyt saivat jäädä. Turvatoimet kohdistettiin queer-henkilöön. Perjantaina asiasta käytiin neuvottelu homojärjestö RFSL:n ja Tukholman kaupungin välillä. Pride-talo on kaupungin kiinteistössä. Alkuperäinen idea oli, että pride-talo olisi turvallinen paikka kaikille hlbtiq-ihmisille.
Järva pride, homovastaisuus ja kunniakulttuuri
Äärioikeistolainen Ruotsidemokraatit järjesti toista kertaa pride-mielenosoituksen maahanmuuttajien kansoittamassa Tenstan kaupunginosassa. Keskiviikon marssilla oli mukana noin 30 ruotsidemokraattien kannattajaa, ja vastamielenosoittajia oli vähintään yhtä paljon. Vastustajien mielestä Ruotsidemokraatit käyttävät sateenkaarilippuja ja prideä lyömäaseena kiihottaakseen hlbti-ihmisiä maahanmuuttajia vastaan. Ennen vaaleja ruotsidemokraatit kävivät homopaikoissa kalastelemassa itselleen kannatusta.
Liberaalien kansanedustaja Robert Hannah paheksui omassa kannanotossaan Järva Prideä ja ruotsidemokraattien pyrkimystä panna "suvaitsevat" kantaruotsalaiset ja "homofobiset" maahanmuuttajat vastakkain. Ruotsidemokraatit itse eivät ole tehneet mitään parantaakseen hlbti-ihmisten asemaa. Päinvastoin, he tukevat vanhoja patriarkaalisia rakenteita ja perinteitä. Robert Hannah myöntää, että maahanmuuttajien keskuudessa vallitsee ongelmalllinen ilmapiiri, joka liittyy "kunniakulttuuriin" ja sitä kautta priden teemaan "Kuka päättää". Ongelma on olemassa. Esikaupunkialueilla ei tarjota maahanmuuttajanuorille mahdollisuuksia avoimeen ja luottamukselliseen keskusteluun seksuaalisuudesta ja vanhoja normeja murtavista elämäntavoista. Monet ennakkoluulot syntyvät siitä, että puuttuu mahdollisuus keskusteluun. Maahanmuuttajanuorilla olisi valtava tiedonhalu, eivätkä useimmat heistä ole homofobeja. Tänä vuonna ensi kertaa ruotsalaissyyrialaiset ja ruotsalaiskurdit osallistuvat pride-kulkueeseen. Elävä keskustelu on käynnistymässä. Robert Hannah haluaisi myös valtakunnallisen homojärjestön RFSL:n mukaan tähän vuoropuheluun.
Öppna moderater on Ruotsin kokoomuksen hlbtiq-ryhmä. Heidän mielipidekirjoituksensa ilmestyi myös keskiviikkona. He pohtivat sitä, mitä voidaan tehdä Ruotsissakin esiintyvään painostukseen, joka liittyy kunniakulttuuriin. Eniten perheen painostusta on naisia ja tyttöjä kohtaan, mutta on myös miehiin ja poikiin kohdistuvaa painostusta. Vähiten julkisesti puhutaan siitä painostamisesta, jota hlbti-nuoret kohtaavat maahanmuuttajaperheissä. Hlbti-nuori saa mm. kuulla: "Mitä isoäiti sanoo tästä", tai "Mitä meidän ystävämme nyt ajattelevat meistä". Kun nuori on juuri tullut kaapista ja kertonut itsestään vanhemmilleen, hän saa kuulla näitä painostavia lausahduksia. Moni hlbtiq-nuori menee naimisiin, jotta perheyhteys säilyisi. Kunniakulttuurissa henkilö ei itse saa tehdä omia päätöksiä, vaan hänen on sopeuduttava siihen, mitä suku ja ystävät ajattelevat. Osa näistä nuorista päättää jättää sukunsa ja alkaa elää erillään omaa elämäänsä. Tukholman kaupunki rahoittaa toimintaa, jolla painostuksen kohteeksi joutuneita autetaan. Sitä varten on oma organisaatio, Origo. Toiminta pitäisi saada koko maan kattavaksi.
http://qx.se/samhalle/debatt/31712/hjalp-dem-som-inte-far-bestamma-sjalv
Ketkä saavat marssia sateenkaarilipun alla
Kun Kristillisdemokraatit ilmoittivat marssivansa mukana pride-paraatissa, asia hyväksyttiin muitta mutkitta. Olisiko äärioikeistolainen Ruotsidemokraatit hyväksytty mukaan, jos he olisivat ilmoittaneet aikeistaan? Tuskin. Ketkä saavat marssia sateenkaarilipun alla?
Viime aikoina on kuultu, että äärioikeistolaiset ja nationalistiset liikkeet ovat saaneet lisää suosiota hlbti-ihmisten, erityisesti homomiesten joukoissa. Tuore tutkimus kertoo, että 38% ranskalaisista homomiehistä voisi äänestää äärioikeistolaista ja populistista Front Nationalia. Voisivatko äärioikeisstolaisetkin olla mukana pridellä (Suomessa eivät halua, kirjoittajan kommentti).
Ruotsalaisen QX.se:n pääkirjoituksessa päätoimittaja Jon Voss kirjoittaa, että sateenkaarilippu ei ole mikä tahansa riepu, joka voidaan nostaa esiin minkä tahansa poliittisen ideologian tueksi. Sateenkaarilipun symboliikkaan kuuluu moniarvoisuus, ja pride on poliittinen tapahtuma avoimen ja monikulttuurisen yhteiskunnan puolesta. Järva Pride -spektaakkeli on sen vastakohta.
Keskiviikkona priden avajaisissa puhui malmöläinen Siavosh Derakhti, joka on muslimi, mutta haluaisi Malmössä kytevän juutalaisvihan loppuvan. Hän toimii rasismia ja antisemitismia vastaan, ja sen vuoksi pride on oikea paikka hänelle.
Päätoimittaja Jon Voss kirjoittaa, että kun sateenkaarilippu nostetaan salkoon, se merkitsee, että emme halua kansallismielisten tai uskonnollisten voimien kiihottaa vihaa yhteiskunnassa. He haluavat "puhtaita" yhteiskuntia, joissa ei ole moniarvoisuutta. Me haluamme yhteiskunnan, jossa kaikki voivat vapaasti elää rinnakkain uskonnosta, traditiosta, mielipiteistä, identiteetistä ja seksuaalisuudesta riippumatta. Terroristit haluavat luoda pelkoa ja hajottaa yhteiskuntaa. Trump ja kumppanit haluavat erottaa, ei yhdistää.
Siinä oli vastaus kysymykseen: kuka saa marssia sateenkaarilipun alla.
