Kiinalaisopiskelija haluaa siivota oppikirjoista väitteet homoseksuaalisuudesta häiriönä - haastoi opetusministeriön oikeuteen
Uutinen
Yhteiskunta
Sami Mollgren
16
Yliopistossa opiskeleva nainen on haastanut opetusministeriön oikeuteen ja vaatii poistamaan hallituksen hyväksymistä oppikirjoista määritelmän homoseksuaalisuudesta häiriötilana.
Asiasta kertoo Yle.
Homoseksuaaliset suhteet olivat Kiinassa rikos vuoteen 1997 asti, ja vuoteen 2001 asti homoseksuaalisuus määriteltiin sairaudeksi. Kiinassa psykologian oppikirjoissa homoseksuaalisuus esitetään usein sairautena tai epänormaalina ilmiönä.
Yle kertoo, että Pekingiläisessä oikeusistuimessa käsitellään tänä vuonna julkaistua teosta, jonka mukaan "seksuaalisen häiriötilan tavallisimpia muotoja ovat homoseksuaalisuus ja sen sairaat lisämuodot transvetismi, transseksuaalisuus, fetisismi, sadismi, tirkistely ja ekshibitionismi".
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
Kiinassakin hlbti-vähemmistöihin kohdistuvissa asenteissa on tapahtunut muutoksia sallivampaan suuntaan, erityisesti suurkaupungeissa. Silti seksuaalivähemmistöihin liittyvät asiat ovat yhä pääosin vaiettu aihepiiri.
Journal of Gay and Lesbian Psychotherapy no.1/2 2003 kokosi sarjan artikkeleita homouden sairausleiman historiasta ja tilasta. Siinä kirjoittivat mm. Jussi Nissinen ja Olli Stålström Suomen tilanteesta ja muinaisesta kehotuskiellosta.
Kiinan sairausluokituksesta kirjoitti sosiaalityöntekijä Jin Wu. Hänen historiakatsauksensa mukaan muinaisessa Kiinassa homous oli yleistä, tunnustettua ja melko siedettyä. Sen jälkeen kun läntiset vallat olivat valloittaneet ja alistaneet Kiinan 1800-luvulla, kiinalaiset intellektuellit alkoivat pitää kiinalaisia perinteitä "jälkeenjääneinä" ja tappionsa syinä. Siksi otettiin mallia länsimaisesta lääketieteestä, jossa vallitsi synkkä patologisointi.
Ensimmäiset kristilliset lähetyssaarnaajat saapuivat Kiinaan Ming-dynastian aikana myöhään 1800-luvulla. He olivat järkyttyneitä siitä, miten avoimesti Kiinassa toteutettiin miesten välistä erotiikkaa. Suuren Ooppiumisodan jälkeen lähetyssaarnaajat pystyivät melko vapaasti levittämään oppejaan homoudesta syntinä.
Tilanne paheni huomattavasti kulttuurivallankumouksen aikana ja vuodesta 1949 homoutta alettiin vainota 1950-luvulta 1970-luvulle. Homouden rikosleima jäi voimaan vuoteen 1997 saakka. Poliisi ja naapurikytät partioivat tapaamispaikkoja. Ankara yhdenmukaisuuden vaatimus vallitse koko yhteiskunnassa. Avoimesti homoja uhkasi häväistys, kasvojen menetys. Kommunistisen puolueen jäseniä uhkasi jäsenyyden menetys kun taas ei-jäsen saattoi joutua vankilaan.
Homous oli luokiteltu kiinalaisessa sairausluokituksessa CCMD-2-R "omituiseksi sairaudeksi, joka ansaitsee tuomion". 1980-luvulla jotkut psykiatrit katsoivat aidsin olevan "luonnon" keino rangaista moraalittomuudesta".
Vuonna 1992 Lu ym. kokosivat yhteenvedon tuhannen kiinalaisen homon avohoidosta. Siinä tekijät katsoivat homouden johtuvan löysästä kurinpidosta lapsena, miehen mallin puutteesta ja dominoivan äidin vaikutuksesta.
Kiinan psykiatriyhdistys poisti homouden sinänsä sairausluokituksestaan vuonna 2001. Siihen kuitenkin lisättiin diagnoosi "itseä häiritsevä homoseksuaalisuus".
Kirjoittajan mukaan homous Kiinassa tänään "ei ole sairaus, mutta se ei myöskään ole normaalia".
Olisi kiinnostavaa tietää, että jos sellainen oli, niin mitkä olivat todelliset syyt siihen, että Euroopassa saman sukupuolen välinen seksuaalisuus joutui aikoinaan huonoon valoon. En tarkoita virallista "se lukee raamatussa" syytä, vaan sen todellisen.
Ehkä se auttaisi ymmärtämään nykyisiä ennakkoluuloja ja auttamaan ihmisiä niistä irti.
