Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa äitiyslakia. Laissa olisi säännökset äitiyden vahvistamisesta silloin, kun naispari on hankkinut lapsen yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla. Äidiksi voitaisiin vahvistaa synnyttäjän ohella hedelmöityshoitoon suostumuksen antanut nainen. Vanhemmuusolettamaa työryhmä ei suosita. Sateenkaariperheiden edustaja jätti tästä eriävän mielipiteensä.
Työryhmän ehdotuksen mukaan hedelmöityshoitolakia muutettaisiin siten, että jatkossa naisparien on mahdollista saada hedelmöityshoitoja yhdessä. Nainen, joka yhdessä lapsen synnyttäneen naisen kanssa antoi suostumuksensa hedelmöityshoitoon, voitaisiin vahvistaa äidiksi lapsen synnyttäneen äidin ohella.
Ehdotuksella pyritään turvaamaan lapsen etua ja sitä, että hänelle voitaisiin vahvistaa kaksi oikeudellista ja elatusvelvollista vanhempaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa sekä vahvistaa naisparin vanhemmuutta ja yhdenvertaisuutta suhteessa eri sukupuolta oleviin vanhempiin.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi torstaina 13.11 esityksen menevän lausuntokierrokselle. Ministeri sanoi tavoitteena olevan eduskunnan hyväksyntä ennen vaaleja.
Äitiyden vahvistaminen korvaisi perheen sisäisen adoption. Menettely muistuttaisi isyyden vahvistamista. Maistraatti voisi vahvistaa äitiyden sen jälkeen, kun lapsen synnyttäneen naisen kumppani on tunnustanut äitiyden neuvolassa tai lastenvalvojan luona. Työryhmän arvion mukaan maistraatin tehtäväksi tulisi vuosittain noin sata äitiyden vahvistamista.
Työryhmän ehdottama uudistus koskisi sekä parisuhteensa rekisteröineitä että avopareja. Merkitystä ei olisi sillä, onko hedelmöityshoito annettu Suomessa vai ulkomailla.
Nykyisin vain parisuhteensa rekisteröinyt pari voi jakaa vanhemmuuden perheen sisäisellä adoptiolla, jossa toinen parisuhteen osapuolista adoptoi toisen osapuolen lapsen. Uusi äitiyden vahvistamismenettely korvaisi naisparin hedelmöityshoitotilanteessa perheen sisäisen adoption, joka on huomattavasti raskaampi menettely.
Naisparin toisen osapuolen äitiyttä ei kuitenkaan voitaisi vahvistaa, jos lapselle olisi mahdollista vahvistaa isä.
Työryhmä ei ehdottanut naisparin rekisteröidyssä parisuhteessa otettavaksi käyttöön ns. vanhemmuusolettamaa, eli sitä, että lapsen synnyttäneen naisen kumppani olisi automaattisesti toinen vanhempi. Vanhemmuuden vahvistaminen edellyttäisi, että synnyttävän naisen kumppani tunnustaa lapsen. Työryhmään kuulunut Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä jätti tästä esitykseen eriävän mielipiteen. Järjestö olisi halunnut, että vanhemmuusolettamaa sovellettaisiin myös rekisteröidyssä parisuhteessa oleviin naispareihin, kuten sitä sovelletaan nyt aviopareihin.
.