Bastuklubben - suomalaiset ruotsalaisin silmin?

  • Uutinen
  • Viihde, kulttuuri ja media
  • Sami Mollgren
  • 4
Bastuklubben ja Jarmo nähdään TV5:llä keskiviikkoiltaisin (kuva: TV5)

Jarmo on suomalainen mies, joka pitää saunomisesta. Jarmolla on myös käsitys siitä, että Ruotsi on heiveröinen, eikä siellä ole mitään hyvää.

Oikeasti Jarmo on ruotsalaiskoomikko Johan Pettersson. Ruotsissa Petterssonin esittämä suomalaishahmo on tullut tutuksi Partaj-ohjelman Bastuklubbenissa.

- Renessanssimies Jarmo pystyy poraamaan, kiroilemaan, sekstailemaan ja paloittelemaan hirveä paljain käsin. Jarmo on yksinkertaisesti saatanan kova mies, kuvataan Jarmoa ohjelman esittelytekstissä.

Ohjelmassa nousevat esiin Ruotsissa elävät mielikuvat suomalaismiesten sukupuoliroolikäsityksistä, ihannemiehen kuvasta ja asenteista homoseksuaalisuutta kohtaan - kuten myös Suomessa elävä käsitys ruotsalaismiesten homoseksuaalisuudesta. Esimerkkinä ohjelman trailerissa keskushahmo Jarmo toteaa palloa potkiville pikkupojille, että "jalkapallo on homojen hommaa", ja keskeyttää leikin potkaisemalla pallon pois.

Hahmon ilmestyttyä ruotsalaisiin TV-ruutuihin on ruotsalaisessa mediassa pohdittu Pohjanlahden erottamissa maissa vallitsevia stereotyyppisiä käsityksiä toisistaan. Siinä missä Suomessa elää käsitys feminiineistä ja homoista ruotsalaismiehistä, näyttäytyy Ruotsista katsoen suomalaismies karussa maassa elävänä juopottelevana ja kiroilevana jörrikkänä.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu


Bastuklubben-ohjelman traileri

Jarmo nähdään Suomen TV5:lla keskiviikkoisin 3. syyskuuta lukien, viikon Ruotsin ensiesitystä jäljessä.

Myös Youtubeen ladatun Bastuklubben-ohjelman trailerin yhteydessä olevissa kommenteissa nousevat esiin suomalaiskäsitykset ruotsalaisten homoseksuaalisuudesta.

Alkuperäinen Jarmo on K-raudan mainoskampanjan Jarmo Mäkinen, joka näyttelee kovaa ja toimeliasta suomalaista miestä, joka tulee auttamaan Ruotsia kunnon rakennusmateriaalilla. Partaj-ohjelmasta tuttu Jarmo puolestaan on tämän yliammuttu versio.

- Mutta haluan tarkentaa että en parodioi suomalaisia vaan parodioin ruotsalaisten kuvaa suomalaisista, ja siinä on mielestäni suuri ero. On kiinnostavaa seurata reaktioita, koska suurimman osan mielestä se on vain hauskaa, joidenkin mielestä parodioimme suomalaisia, ja joidenkin mielestä kiusaamme ruotsalaisia, kertoi Pettersson Sisuradiolle joulukuussa 2013.

TV5: Bastuklubben
Youtube: Batuklubben-ohjelman traileri
Sisuradio: Johan Petersson: ´Suomalaisilla vaikuttaa olevan kovuuden taakka´

4 kommenttia

Määritellään Ruotsia

Schweden ist das Land links neben Finnland.
Eli, Ruotsi on se maa siinä vasemmalla, likellä Suomea.

Kuvassa yhdeksän silakkaa rivissä tuijottavat sinne vasemmalle.
(Kuvan symboliikka ei avaudu minulle. Hoksaisiko joku muu?)

Tallink Silja Linen mainospostikortti Saksassa.
  • 2 / 4
  • Cadence
  • 5.9.2014, 8.23
Ruotsalaisten käsitys suomalaisista on muokkautunut pitkälti 60-luvun siirtolaisaallon perusteella. Monelle ruotsalaiselle tulee oman käsityksen mukaan yllätyksenä, että Suomen bkt ohitti jo 2000-luvulla - muutamana vuonna - Ruotsin vastaavan.

Edellistä näkemystä vahvistaa Iltasanomien julkaisema tutkimus, joka koostui yli 21 000 sivusta ruotsalaisia oppikirjoja; tutkimuksen mukaan ruotsalaisten oppikirjojen välittämän kuvan perusteella Suomen kehitys pysähtyi seinään, eikä Suomi ole kehittynyt lainkaan sitten toisen maailmansodan. Voi toki kertoa jotain länsinaapurin koululaitoksestakin, joka ei tunnetusti ole hyvässä hapessa. Turkissakin koulu tuottaa parempaa osaamista, tutkitusti.

Ehkä oudoin kommentti tuli vastaan viime vuonna. Lehden otsikko julisti: "Ruotsissa saa vihdoin puhua suomea!" Maassa, jossa ylpeillään yli 200 kielen "pääomalla", saa siis vuonna 2013 puhua virallisesti suomen kieltä. Kolmannen sukupolven siirtolaisjälkeläisten parissa on todettu, että suomen kielellä ei ole enää entisenlaista stigmaa. Parikymppiset Stiinat ja Kallet ryntäsivät opettelemaan isoäidin tai -isän outoa eksoottista kieltä.

Syystä tai toisesta muilla kielillä ei ole ollut stigmoja; esimerkiksi arabian kielistä kurssitusta järjestetään peruskoulussa etnisille ruotsalaisille, vaikka suomalaiset ovat edelleen Ruotsin suurin yksittäinen siirtolaisryhmä. Syitä voi toki etsiä suomalaisista, jotka eivät ole penänneet oikeuksiaan - eivätkä penää edelleenkään.

Bastuklubben ei ole ensimmäinen laatuaan, vaan suomalaiset ovat olleet irvailun kohteina jo 40 vuotta. Tuotoksiin voi käydä tutustumassa Youtubessa, josta löytyy mielenkiintoista tavaraa. Voidaan toki kysyä, millainen "debatti" syntyisi, jos vastaavanlaista tavaraa olisi tuotettu Ruotsissa uudemmista siirtolaisryhmistä?

Suomalaisille irvailulla lienee pitempi historia kuin ruotsalaisten miesten käytökselle irvailulla. Syy on siinä, että Ruotsissa yhteiskunnallinen näkemys miehen pehmeämmästä roolista löi itsensä läpi vasta 70-luvulla. Ruotsalaista miestä on pyritty siitä lähtien muokkaamaan feministiseen ideaaliin. Suomessa kasvatustyö on vasta alkutekijöissään, joskin voivottelu suomalaisten poikien koulumenestyksestä ja siitä, miten poikien pitäisi muuttua, ovat ensimmäisiä näkyviä merkkejä.

Viimeisimmät eurovaalit antoivat esimerkin siitä, kuinka suuri poliittinen tekijä feminismi on Ruotsin puoluekartalla; Feministisk initiativin menestyksen jälkiaalloissa moni muukin puolue julistautui feministiseksi. Folkpartiet tosin totesi, että se on feministinen vaihtoehto ilman sosialismia.