Malja parisuhdelaille ja yhdenvertaisuustyölle - juhlailta K23:ssa
Teema
Historia
(päivitetty )
vaeltaja2006
4
K23:ssa vietettiin juhlailtaa täytekakkujen ja keskustelujen voimin. Alussa kyseltiin, moniko oli rekisteröinyt parisuhteensa 10 vuotta sitten: vain muutama käsi nousi. Kuultiin myös antiikin viisaus: "Vesi uurtaa kiveä, ei voimalla vaan tiuhaan tippumalla". Kun asia on usein esillä, yleiset näkemykset alkavat hitaasti muuttua myönteisemmiksi.
Mutta kaikkia parisuhdelaki ei kosketa. Keskustelussa pohdittiin tätä: Onko parisuhdelain ajaminen sittenkään olennaisin asia, jota ns. homoliikkeen tulisi ajaa.
Kuvassa paneeli, kuvan otti JuhaniV.
Audio
Tiia Aarnipuu (kuvassa vasemmalla) toimi Setan hallituksen puheenjohtajana vuosina 2001–2005. Nyt hän toimi tämän paneelikeskustelun puheenjohtajana. Keskustelun neljä osanottajaa tuovat myös neljä näkökulmaa: Arja on Trasekin varapuheenjohtaja. Atlas Saarikoski (oikealla) on queer-aktivisti ja joissakin asioissa "toisinajattelija". Lasse Männistö (keskellä) on Kokoomuksen kansanedustaja ja hän vetää työryhmää, joka valmistelee lakialoitetta tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Piia Puu Oksanen (toinen oikealta) on Amnestysta. Amnesty on viime aikoina kovasti aktivoitunut HLBTI-ihmisoikeusasioissa. Oras Tynkkynen lähetti viestinsä Youtuben kautta. Hän on matkoilla, mutta lupasi nostaa juhlan aikaan karpalomehumaljan parisuhdelain kunniaksi. Kesto 9 min 25 sek
Parisuhdelaki vaikutti myös transihmisten elämään. 1990-luvulla valmisteltiin lainsäädäntöä, jonka mukaan sukupuolen korjaaminen voisi tapahtua vain naimattomalle. Kun ns. translaki oli eduskunnan käsittelyssä, parisuhdelaki oli jo olemassa. Eduskunta päätti viime hetkellä, että avioliitto muuttuu parisuhteeksi ja toisinpäin, jos puoliso sen sallii. Tilanne on absurdi.
Audio
Lasse Männistö kertoi, ettei hän muista parisuhdelain voimaantuloa. Muut asiat olivat silloin parikymppiselle tärkeämpiä. Tasa-arvon puolella hän on ollut aina. Lasse Männistö havahtui hallitusneuvottelujen aikaan Säätytalolla. Tasa-arvoinen avioliittolaki olisi hyvin helppo. Se ei vähennä kenenkään oikeuksia. Kesto 7 min 35 sek
Atlas Saarikoski tuli edustamaan erilaista näkemystä. Onko homoliike kuollut? Se on kuin vanhan rakastajan kuolema - se on muuttunut tylsäksi. Queer-liike kritisoi sitä, että keskitytään vain lainsäädännöllisiin ongelmiin. Sillä tavoin ei päästä kiinni siihen, mikä tuottaa epäoikeudenmukaisuutta. HLBTIQ-ihmiset ovat koko elämänsä ajan joutuneet kokemaan epäoikeudenmukaisuutta. Naimisiinpääsy ja perintöoikeus on sen rinnalla pikku juttu. Tärkeää on, miten meidät nähdään tämän yhteiskunnan jäseninä. Jotkut ihmiset noudattavat normeja ja ovat yhteiskunnan keskiössä. He voivat olla keskiössä vain, kun reunalla on outoja, kummallisia ja syrjittyjä ihmisiä. Nyt joka puheessa korostetaan, että olemme kunnollisia ja ihan kuin kaikki muutkin. Homoliike lähti kuitenkin vastarintaliikkeenä, ulkopuolelle sysättyjen liikkeenä. Nytkin HLBTIQ-liikkeen tulisi olla heikkojen puolella.
Audio
Piia Puu Oksanen Amnestysta muistuttaa, että lainsäädäntö on myös kulttuurin muutosta. Lainsäädäntöä ollaan muuttamassa mm. Ugandassa ja Nigeriassa. Nykyinen parisuhdelaki on nykyisellään syrjivä. Amnesty ei hyväksy mitään erottelua, jos syntyy eriarvoistavaa kohtelua. Amnestysta on tullut kannnaotto. On tunnustettava myös se, että perhekäsitykset ovat hyvin moninaisia. Nyt ensimmäisen kerran julkisesti sanotaan Amnestyn äänellä: laki sellaisena kuin se nyt on, on syrjivä.
Uskonnollisissa piireissä on varoiteltu, että avioliittolain muuttaminen horjuttaa sukupuolijärjestelmää. Todellisuudessa näin on käynytkin. Jo nyt. Mutta onko yhdenvertaisuudesta jotain haittoja, varjopuolia? Lasse Männistö pohtii asiaa. Lainsäädntö voi toimia kulttuuurin muuttumisen ajurina. Tai toisinpäin: kulttuurin muutos ajaa lainsäädännön muutoksiin. Pitkällä aikavälillä lain muutoksella ei ole negatiivisia vaikutuksia. Se on lainmuutos, joka kuitenkin ennen pitkää pitää tehdä. Jos avioliittolakia muutetaan, vastareaktio olisi varmaan kova. Mutta kaikki tasaantuu vähitellen.
Audio
Arja pohtii sitä, onko jossain vaiheessa avioliitto aikansaelänyt. Ranskassa tehtiin parisuhdelaki, jossa myös heterot voivat rekisteröityä ja siitä tulikin erittäin suosittu heterojen keskuudessa. Piia Puu Oksanen kertoi eräästä puheesta eilen. Johanna Korhonen oli kertonut, miten hänen sähköpostinsa oli täynnä herjauksia työsyrjintätapauksen jälkeen. Sen sijaan metrossa ja junassa kaikki ihmiset osoittivat myötätuntoa. Ihmisten todellinen asenne on ilmeisesti aika myönteinen. Atlas Saarikoski palaa vielä siihen, onko avioliitto meidän ykköstavoitteemme. Avioliitto on kuitenkin läpi historian ollut instituutio, joka on käsitellyt huonosti meidän kaltaisiamme ihmisiä. Miksi se instituutio on nyt meidän tavoitteenamme? Queer-yhteisöissä on huomattavasti monimuotoisempia parisuhteita kuin se, mihin lainsäädännön muutoksilla nyt pyritään. Kesto 11 min 30 sek
Audio
Setassa on paljonkin mietitty 1980-luvulla, onko avioliittolain muuttaminen järkevä tavoite. Outi Ojala kertoi, miten lakialoite 1990-luvulla eteni. Alunperin mukana oli adoptio-oikeus, mutta se tavoite oli pudotettava pois. Outi uskoo pienten askelten politiikkaan. Viimeisen 20 vuoden aikana suomalaisessa yhteiskunnassa ovat olleet esillä ihmisoikeusasiat. Avioliittolaki on osa tätä kehitystä. Avioliittolaki ei koske kaikkia. Eivät kaikki heterotkaan halua mennä avioliittoon. Mutta miksi Suomi tulee Pohjoismaista aina viimeisenä? Outi Ojala kertoo myös tunnelmista, kun 2001 syyskuun 28. päivänä laki oli toisessa käsittelyssä. Jännitys oli valtava. Kesto 9 min 30 sek
Audio
Yleisön puheenvuoroja: JuhaniViherlahti kertoo tapahtumista ja lainvalmistelutyöstä ennen parisuhdelain hyväksymistä vuonna 2000. Krister Karttunen kertoo Amnestyn ihmisoikeusryhmän näkökulmasta. Krister muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole hyväksynyt samaa sukupuolta olevien avioliittoa ihmisoikeudeksi. Tuomioistuin aina katsoo, mikä on tilanne Euroopassa. Jos vain muutamassa maassa homoavioliitto hyväksytään, se ei vielä oikeuta puhumaan yleisestä ihmisoikeudesta (ihmisoikeustuomioistuimen päätös kesällä 2010). Kesto n. 8 min
Audio
Mitä tarkoittaa, että tämän asian käsittely eduskunnassa on "omantunnonkysymys"? Mikä on omantunnonkysymys? Lasse Männistö sanoo, että omantunnonkysmyksiä ovat kaikki arvoihin pohjautuvat asiat, kun puolueiden sisällä näkemykset vahvasti jakaantuvat. Onneksi tämä asia on omantunnonkysymys. Jos puolueet ohjaisivat päätöstä, laki ei menisi läpi. Myös Outi Ojala ottaa kantaa siihen, mikä on omantunnonkysymys. Omantunnonkysymyksiä saisi olla enemmänkin. Myös Outi HannulaSetasta on tyytyväinen siitä, että asiaa käsitellään omantunnonkysymyksenä. Outi Hannula ottaa kantaa myös Atlas Saarikosken näkemyksiin. Eivät pelkästään homot ole yhteiskunnan reunalla. Monet heterotkin ovat marginaalissa: eivät mene naimisiin, eivät aja mersulla, eivät ole hienossa työpaikassa. Juhani Viherlahti kertoi, miten ruohonjuuritasollakin voi toimia. Hän lähetti kirjeitä ja nyt viime aikoina sähköposteja kansanedustajille. 22 kansanedustajaa vastasi tällä kertaa asialliseen kannanottoon. Jokaisen on tehtävä jotain, ei vain Setan. Kesto n. 10 min
Audio
Atlas Saarikoski haluaisi selkeämmin kuuluviin moniäänisyyden. On puhuttava muistakin asioista kuin avioliitoista. Viimeinen keskustelukierros: mitä pitäisi tehdä ja kenen kanssa. Mihin HLBTI-piireissä kohdistetaan energiaa ja toimenpiteitä. Kansanedustaja Männistö sanoo, että hän ei toimi seksuaalivähemmistöjen kanssa, vaan hän toimii suuren enemmistön kanssa. Siellä hän haluaa vaikuttaa. Isot massat liikkuvat hitaasti. Sillä on merkitystä, että kansanedustajat saavat palautetta. Tärkeintä on kuitenkin se palaute, jota saadaan mainstreamilta. Jos Kainuusta tulee kirje, jossa perheen äiti kertoo pojastaan ja tämän sukupuoli-identiteetin ongelmista, sellainen palaute vaikuttaa. Setan kirjelmät on helpompi sivuuttaa. Kesto 10 min 40 sek
