On eettinen ja journalistinen kysymys, tulisiko laajassa henkilöesittelyssä lähihistorian hahmosta mainita sukupuolisesta suuntautumisesta tai siihen liittyvistä kysymyksistä. HBL:n jutun kolmas sivu kertoo uusista epäilyksistä Dag Hammarskjöldin koneen tuhoutumisesta tasan viisikymmentä vuotta sitten Ndolassa, silloisessa Pohjois-Rhodesiassa, edellisellä aukeamalla keskityttiin kuvaan YK:n pääsihteeristä ajattelijana ja tunturiretkeilijänä.
Ruotsissa Hammarskjöld hakeutui usein tunturivaellukselle Lappiin, matkusti huomaamatta yöjunassa ja meni jutun mukaan hotelliinkin keittiön ovesta.
Tunturireitin (Dag Hammarskjöldsleden) varrelle on kiviin hakattu ajatuksia Hammarskiöldin postuumista (1963) mietekirjasta Vägmärken. Käsikirjoitus oli löytynyt pääsihteerin NYC:n asunnosta. Hammarskjöldin keskustelu itsensä kanssa on ollut paljolti teologista. Hän kirjoitti hyvin, myös puheitaan, mutta oli uraansa ja asemaansa nähden huono esiintyjä.
Hammarskjöld eli yksin nuoruuden naissuhteen jälkeen. Hajatietoja miessuhteista on. Yksi hänen läheisistä ystävistään, Sverker Åström tuli 90-vuotiaana ulos kaapista, mutta korosti samalla, ettei mitenkään väittänyt Hammarskjöldiä homoksi. Ruotsalaisdiplomaattia heteroksi luonnehtivia ei kuitenkaan taida juuri olla, mutta homo-ongelmaisten muistonvaalijoiden helpotus lienee määritelmä aseksuaalista.
Yksi muistoa ylläpitävistä on toinen USA:n luterilaisista kirkoista (ELCA). Se on viime vuosina liberaalistunut ja pääsihteerin koko kuva menee siellä jo plussan puolelle, arvelen. Aloitteen vaellusreitin nimeämisestä Hammarskjöldin mukaan teki Luulajan hiippakunta.
Helsingissä on stadionin ja Mäntymäen kallioiden välillä kiertelevä tie nimetty Hammarskjöldin tieksi. En tiedä nimenannon historiaa. Muttei ehkä mitenkään mahdotonta, että ruotsalaisdiplomaatti olisi joskus Helsingissä käydessään käynyt ihailemassa Helsingin maisemia sillä seudulla. Ja ehkä siellä viihtynytkin. Vägmärken-kirjasta löytyy myös sarkastisia kommentteja tyhjänpäiväisistä illlanistujaisista. Sellaisia oli varmaan Helsingissäkin ja näkymät pohjoisesta Töölönlahdelle sokeritehtaan ja Linnunlaulun suuntaan palauttivat perspektiiviä..
Nyky-Suomen, ja erityisesti ruotsinkielisen Suomen, mielipideilmastoa ajatellen, olisiko Hammarskjöldin elämän laajempi käsittely ollut "maineen pilaamista" vai lisäsävyjä syvällisiinkin ajatteluihin? Jutuntekijän ongelma-asetteluun kuuluu siten myös työnantajan tuotteen lukijasuhde.
HBL:n jutun toimittajana oli Tobias Pettersson, taitto Lennart Lindquist. Sivut 34-36.