Soteratkaisu ja neljä suurta pöytänsä takana sen infossa kertovat maan liikkuneen Suomen poliittisen eliitin piirissä. Joku kommentaattoreista totesi suomalaisten löytävän yhteisen pohjan ulkoisen vaaran ilmetessä ja huomautti itsevarmuuden pöydän takana viestineen muustakin sovitun kuin Sotesta. Eli vähän kuin tammikuun kihlaus 1940, mutta ehkä vaikuttavampi.
Pohtia sopii, mikä on tämän lähentymisen vaikutus tasa-arvokysymyksiin ja niiden asemaan suomalaisessa poliittisessa agendassa. Vielä äsken lähes ylivoimaista sote-ongelmaa oli ratkaisemassa nyt kaksi arvokonservatiivia, arvohajanaista puoluetta johtava jonkinlainen liberaali ja selkeästi tasa-arvon puolesta toiminut vasemmistolainen. Voimatasapainoa siinä pöydässä ei ole.
Tämä "arvoliitto" voi toki merkitä sitäkin, että osaan suomalaisista suuntautuva syrjintä halutaan lopettaa ja esimerkiksi avioliittolain korjaaminen nähdään välttämättömänä. Todennäköisempää kuitenkin on se, että lähes enemmistölle uudessa vallan pöydässä istuvista suunnilleen siveettömyyteen rinnasteinen HLBT-tasa-arvo lakaistaan taas jonnekin poliittisen maton alle. Siihenhän riittää tarpeellinen määrä kokoomuksen edustajia kansalaisaloitteen käsittelyssä.
Suomen kansainvälisen uhkakuvan muuttuminen jo julkisen poliittisen keskustelun tasolla ei sinällään vaaranna hlbti-tasa-arvoa. Mutta "kansakunnan yhtenäisyyden" kuvassa hlbti-tasa-arvo voidaan nähdä särönä eikä vahvuutena. Suomalaiset tasa-arvon vastustajat voivat myös argumentoida, että esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki voisi Moskovasta nähtynä merkitä suomenvenäläisten joutumista ahdistavaan ja hyökkäävään arvoympäristöön. Ja kaikkea sellaista olisi nyt vältettävä. Takavuosien käsite "yleiset syyt" saa uutta sisältöä.
Maanpuolustuksen kurssi on yhteiskunnassa noussut. Puolustusvoimissa tasa-arvoa on toteutettu tiukasti ja tarpeen vaatiessa myös kurinpitotoimin kantahenkilökunnankin tasolla. Kuitenkin julkisessa keskustelussa maanpuolustuksen asiaa ovat edistäneet lähinnä kahden arvokonservatiivisimman puolueen edustajat. Tasa-arvo voidaan helposti luonnehtia edellisen ylipäällikön ajan ilmiöksi. Nykyisen linjassa aihepiiri kuuluu harmaaseen vyöhykkeeseen. Natomaiden puolustuslaitosten normit ovat kyllä vahvasti hlbti-tasa-arvon puolella, mutta Suomen arvokonservatiivien pääjoukko vannookin itsenäisen puolustuksen nimiin.
