Kristilliset yliopisto-opiskelijat homojen puolella

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • JuhaniV
  • 5
Etsijä-lehden homo-teemanumeron kansi

Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto on julkaissut Etsijä-lehdessään monipuolisen tietopaketin homoseksuaalisuudesta.

Kahdessatoista laajassa kirjoituksessa homoseksuaalisuutta käsitellään niin puolesta kuin vastaan. Mukana on kirjoituksia henkilökohtaisista kokemuksista ja toisaalta teologista pohdintaa homoseksuaalisuudesta.

Saulus-Lähetyksessä toimiva Petri Paavola kertoo: "Koska Raamattu opettaa kiistattomasti homouden olevan syntiä, niin sen sanominen synniksi ei ole väärin, vaan totuuden mukainen lausunto." Hän tietää varmasti, että Jumala tuomitsee homoseksuaalisuuden harjoittamisen. Hän ei kuitenkaan tarkenna, mitä homoseksuaalisuuden harjoittamisella tarkoitetaan käytännössä.

Yliopistopappi Laura Mäntylä toteaa napakasti: "...jos ihmisen raamatuntulkinta kestää eronneiden uudelleen vihkimisen, niin miten enää voi vastustaa samaa sukupuolta olevien avioliittoa?"

Historiaa yliopistossa opiskeleva Pekko Pistokoski kirjoittaa, että homoilla voi tuottaa suvaitsevaista imagoa: " Hetero voi todeta 'Me mentiin mun homokaverin Markuksen kanssa Lostariin' ei ole erisnimet muuttaen lainkaan tavaton lause, vaikka harvalle tulisi mieleen sanoa, että kävin juuri neekerikaverini Miken kanssa syömässä friteerattua kanaa. Homokavereilla voi kätevästi tuottaa omaa suvaitsevaista ja urbaania minää. Homot ovat ihania, niin minäkin."

Katolilainen teologian maisteri Emil Anton tuo mukaan katolisen näkökulman. Hän toistaa kuuliaisesti katolisen kirkon kantoja homoseksuaalisuuteen ja "homoseksuaaliseen taipumukseen". Hän puhuu suoraan asiaa. Kaksi pippeliä ei sovi yhteen ja hänen "moraalinen intuitionsa" reagoi vahvasti anaaliyhdyntää vastaan. Jotenkin oudolta kuulostaa sitten seuraava kommentti: "Sanoisin jopa niin, että kristityn jos jonkun pitää kunnioittaa ja rakastaa homoja, olla heidän ystävänsä, olla valmis kuolemaan heidän puolestaan. Kristus teki niin ja me olemme Kristuksen seuraajia."

Ari Puontin kirjoitus on otsikoitu: "Kiista homoseksuaalisuuden muutoksesta". Tässä yhteydessä Puonti esittäytyy teologian maisterina ja Aslan ry:n kouluttajana. Hän puolustaa seksuaalisuuden muutosta homosta heteroksi. Hän kertoo homoja ohjatun psykoterapiaan ja kristilliselle Elävät vedet -kurssille. Vuosia sitten Puonti kertoi Aslanin ohjaavan homoja myös Setan piiriin. Kukaan Setaan liittynyt ei kuitenkaan koskaan kertonut tällaisesta ohjauksesta.

Puontin kirjoitus on kiinnostava ja tarvitsee hieman lähempää tarkastelua. Kirjoituksessa pistää silmään Puontin uusi kieli, hänen omaksumansa tai Etsijän hänelle antama rooli ja tietenkin myös se, mitä tekstistä puuttuu.

Puonti ei syvällisemmin avaa raamattufundamentalistista selitysperustaansa. Ainoa heitto on, että kristinusko ja queer-usko ovat eri uskontoja. Hän ei kerro mitään omasta ei-luterilaisesta sirpalelahkostaan eikä amerikkalaisten ex-gay-lahkojen teologiasta.

Miksi hän ei nyt esiintynyt teologin roolissa? Varoiko hän teologiopiskelijoita jostakin syystä ja jätti teologisen pyörittelyn vähiin?

Puonti ei tällä kertaa esiintynyt homouden aiheuttamasta masennuksesta eheyttävällä terapialla toipuneena eikä kuvaillut heteroseksuaalisten ”impulssiensa” heräämistä. Miksi hän ei kirjoittanut omakohtaista todistuspuheenvuoroa, jollaisia on mukana noissa lehden muissa kirjoituksissa? Miksi hän ei selvästi liputa selibaatin puolesta?

Puonti esiintyy ikään kuin seksuaalikysymysten ja mielenterveystyön asiantuntijan roolissa. Kuitenkaan hän ei ole seksologian eikä mielenterveystyön tunnustettu eikä tunnistettu asiantuntija. Hänellä ei ole ollut pätevyyttä eikä valtuuksia minkäänlaiseen terapian tekemiseen. Uskomushoitojen puolella esiintyy tunnetusti runsaasti näitä itse-itsensä-asiantuntijaksi-julistaneita "terapeutteja".

Puonti ei kuvaa Aslanin/Elävien vesien tai ulkomaisten ex-gay-lahkojen käsittelymenetelmiä ja parannusrituaaleja mitenkään tarkemmin. Hän ei antanut niistä edes lähdeviitteitä?

On tärkeää huomata, että hän ei enää mainosta aslanilaista toimintaa terapiana. Syynä voisi olla julkinen keskustelu puoskarilaista ja se olisi johtanut kielenkäytön muutoksiin?

Puonti viittaa ”asiakaskeskeiseen psykoterapiaan”. Hän väittää, että kristityt eivät saisi Suomessa maailmankuvaansa kunnioittavaa psykoterapiaa tai että SETA ja hlbt-oikeuksia ajavat haluaisivat estää sellaisen!? Väite on varsin manipuloiva.

Seksologisissa ja muissa lääketieteellisissä julkaisuissa dokumentoiduista ”eheytysten” haitoista tai puoskaroitujen omista kertomuksista Puonti ei mainitse yhtään mitään. Näyttöjä identiteettimuutoksista Aslanin tms. piirissä hän ei esitä.

Epämääräiset pyörittelyt essentialismista, queer-teorioista ym. postmodernistiseen yhteiskuntatieteeseen liittyvästä, lienevät epätoivoinen yritys ohjata huomiota pois kansainvälisen eheytysliikkeen kriisistä ja viime aikojen kriittisestä julkisuudesta.

Puonti on aiemminkin väärintulkinnut pseudotieteilyn tyylillä ja hyvin tarkoitushakuisesti seksuaalitutkimuksia. Nyt on vuorossa APA:n v. 2012 lausuman taivuttelu oman toiminnan oikeuttamiseen.

Myös hänen ”monikulttuurisuus”-pyörittelynsä tarkoittanee toivetta, että puoskarointi voisi jatkua ikään kuin fundamentalistis-homofobisen alakulttuurin omana asiana – ilman yhteiskunnan valvontaa ja puuttumista!

SEXPON, SETAN ja SMS:n kannanottoa Puonti tulkitsee oman taustalahkonsa näkökulmasta.
Kysymyksen homofobiasta hän sivuuttaa. Amerikkalaisen ”ex-gay”-liikkeen syvän kriisin hän sivuuttaa.

Ari Puontin kommenteissa SETA:sta ja kansainvälisestä hlbt-liikkeestä hän voi tuntea myös tarpeen rakennella viholliskuvia (psykolahkon piirre) ja salaliittoteorioita (myös psykolahkon piirre).

Johtopäätös
Ari Puonti on taitava kirjoittelija, joka osaa notkeasti modifioida retoriikkaansa, vaihdella rooleja ja pelailla pseudotieteellä ja tieteellä. Oikeita asiantuntijoita hän ei kuitenkaan hämää.
Hyväntahtoisiin ja naiveihin ihmisiin kirkkojen piirissä se voi vaikuttaa. Samoin tietysti haastavassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin, joilla on korostuneesti uskonnollisia tarpeita.

***

Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto osoitti viime keväänä tukensa Tahdon 2013 -kampanjalle: "Tuemme Tahdon 2013 -kampanjaa ja kannatamme sen esitystä tasa-arvoisesta avioliittolaista. Pidämme tasa-arvoista avioliittolakia välttämättömänä yhteiskunnalisen yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta. Kaikkien ihmisten yhteiskunnallisten oikeuksen tulee olla laissa yhdenmukaiset, eikä seksuaalinen suuntautuminen voi olla peruste epätasa-arvoiseen kohteluun. Toivomme, että tasa-arvoisen avioliitolain aloitteesta syntyy kirkon piirissä laaja ja kaikkia näkökulmia kunnioittava keskustelu."

Teemanumeroa voi tilata SKY:stä muutaman euron hinnalla.

Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto - verkkosivut

5 kommenttia

  • 1 / 5
  • Janne87
  • 5.11.2013, 2.26
Kristilliset yliopisto-opiskelijat taitaa kuulua nykyään näihin liberaali setalaisiin joille Raamatun oppi ei merkitse mitään!.
  • 2 / 5
  • decoctor Sokal
  • 5.11.2013, 10.55
Entä jos teologiopiskelijoiden Etsijä olisi ottanut teemakseen homofobian ja sen seuraukset yksilöille, perheille ja yhteiskunnalle?

Kirkon lähihistoriastakin muistetaan, miten yksittäisistä Raamatun jakeista on osattu rakennella raffinoitujakin teologisia rakennelmia rotuerottelun ja orjuudenkin puolusteluun (esim. Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa), naisten syrjinnän puolustelemiseksi. Niistä on kirkoissa irrottauduttu; homofobiaa vain teologisoidaan edelleenkin. Siksi on hyvä että Etsijä pystyy edes tällä tavoin lähestymään hlbti-ihmisten tilannetta kirkon ja kristillisten suuntien piirissä.

Kirkon ja vapaiden suuntien liepeillä harjoitettu monenkirjava "terapointi" olisivat myös ansainneet kriittisen artikkelin. Puoskarointikeskustelun kulma jäi myös puutumaan.

Etsijän teemanumeron seksologinen ja psykoterapeuttinen osuus on valitettavan suppea ja yksipuolinen.

Ehdottomasti tulevat papit, kirkon perheneuvojat ja sairaateologit tarvitsevat tietoa myös sukupuoli- ja kysymyksiiin liittyvien virhekohtelujen tunnistamiseen auttamiseen pätevään hoitoon. Myös homofobiasta kärsivien kohtaamiseen ja ohjaamiseen asianmukaiseen hoitoon tulevat teologit tarvitsevat tietoa ja taitoa.

Toivottavasti Etsijä julkaisisi myös "puoskarointi"- ja "homofobia"-teemanumerot.