Minulla ei ole elämää. Kello on 8 yli 1 yöllä eikä edes väsytä. No nyt se on 9 yli 1.
Nukuin viimeyönä sellaset 12 tuntia. Olin jo yhdeksältä illalla ihan tööt. On epäinhimmillistä pakottaa kasvava unta tarvitseva nuori nousemaan neljänä päivänä viikossa ennen kuutta. Tai no, kasvava. Minähän en siis kasva enää muuten kuin leveyssuunnassa.
Miksi kaikki on hippileirillä?
Lainasinpa sitten kirjastosta muutaman kirjan taiteen ja kuvanveiston historiasta. Kolme sellasta 300-800 sivuista järkälettä. "Euroopan veistotaidetta romantiikasta Rodiniin." Ja nyt jos joku ilmoittaa, että neoclassicism ei tarkoita uusklassismia...
Menen lukemaan. Jan Guillou'n Pahuus.
