• pimazukka

perheillallinen

Olin viikonlopun kullan luona ja olipas vain ihanainen viikonloppu, kerrassaan ihana.

Perjantaina isukki soitti, kun olin junassa matkalla Hankoon, että tahtoisivat viedä minut ja maakarin syömään syntymäpäiväni kunniaksi lauantaina.
Maakari oli soikea jännityksestä ja yritti kysellä, eikö sitä voisi siirtää vaikkapa ensi vuoteen.:D
Heh.

Mutta rohkeasti maakarin kanssa tassuttelimme sitten lauantaina isän vaimon vanhempien luokse, jotka asuvat Hangossa ja siellä sitten olikin hiukan enemmänkin ihmisiä kuin minulle oli kerrottu. Olin aivan: iik. Ja mietin, että todella mukavaa maakarille, kun se jännitti jo miun isukkia ja sen vaimoa ja vaimon vanhempia ja sitten siellä olikin yllätykseksi vielä joku muukin pariskunta, jota minäkään en edes tuntenut. Mutta hyvin se meni, eikä onneksi kauaa oltu siellä isän vaimon vanhempien luona, kilistelimme vain shamppanjat ja sitten lähdimme viisikkona syömään.

Minusta oli niin ihanaa, että isä soitti sillon perjantaina ja että minut ja maakari otetaan niin hyvin vastaan, maakari on osa perhettä ja se on täysin luonnollista.

Söimme alkupaloiksi kevyesti savustetta kananpoikaa, samalta lautaselta maakarin kanssa. Hih. Oli namia, todella namia. Ja sitten pääruoaksi maakari ja kaikki muut ottivat pippuripihvit, minä sitten olin joukon poikkeus ja otin vasikanpaistia portviinikastikkessa. Mmm. Hyvää oli. Erittäin hyvää. Jälkiruaksi sitten otimme kullan ja isin kanssa suklaa unelma drinkit ja pikkusisko ja isän vaimo ottivat jotain valkosuklaakohokasta.
Se oli pitkä ruokailu. Kulta hätäili ennenkuin oltiin lähdetty, että eikai me kauaa ysödä ja minä lohduttelin, että "no ei tietenkään, syödään nopeesti ja lähdetään pois, ei siinä kauaa mene". Mutta melkein viisi tuntia istuttiin ja juteltiin. Ei sitten ehditty edes kauppaan. Mutta ei se haitannut, kultakin viihtyi. Sanoi, että oli todella mukavaa.:))

Isi ja isän vaimokin halivat kullan sitten kun lähdimme kotia. Ihanaa.:)