Hiphei, oma tyyny ja oma peitto, oma ihana sänky ja rakas karvainen mussukka vieressä + tuhat miljoonaa kuolaista suukkoa, viisi miljoonaa hännän pyöräytystä ja sitten - sikeää, syvää unta. Olen palannut, kotiin. Ruskeana ja levänneenä.:)
Tuliaiset on jaettu, pikkusiskolle nimikko rannekoru, äidille ihana taulu, sekä koko perheelle yhteiseksi lahjaksi viinejä. Lomakuvat on ajettu koneelle, polttaminen jöi puolitiehen, kun en osannutkaan sitä. Noh, lähettelen isille ja isi polttelee sitten - onnistuneesti.
Tuntuu hyvältä olla kotona. Lomalla oli ihanaa, mutta kun eilen yöllä kone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle olin riemusta soikeana. Takana mahtavan ihana loma, erilaisia kokemuksia ja aivan uusia ajatuksia.
Valkoista hiekkarantaa, vanhaa kaupunkia, turkoosin sinistä vettä. Pizzaa ja pastaa. Ei yhtään simpukoita (kulta ei saanut lupaamaani helmisimpukkaa :P), eikä kanaa. Ei täytettyjä oliiveja. Eikä italiaanot/italiattaret puhuneet englantia! Eivät edes lentokentällä. Ja minä kun olin kuullyt, että sellaista on Ranskassa, en että Italiassa, noh - sellaista siellä kuitenkin oli.
Kullalla on varmasti kuun viimeinen viikonloppu vapaa, perjantaista maanantaihin. Oi ihanuutta, neljä päivää kultaa! Ostin punaista shamppanjaa.:)
Kamala ikävä!!!
Olisin eilen niin tahtonut nukkumaan kullan viereen, että olisin saanut painaa pääni kullan tyynylle ja kulta olisi silittänyt miun niskaa, kaulaa, hiuksia ja poskea.
Nyt riennän purkamaan laukkuja ja kirjoittelen lisää illemmalla.:)
