Kohta kohta, aivan pian kohta - huomenna - istuksin lentokentällä ja sitten pian pian pian lentokoneessa, matkalla Italian Sardiniaan.

Kaikki pyykit on pesty, matkalaukku haettu valmiiksi, käyn pian kirjastossa kahmimassa matkalukemista ja sitten alan laittamaan tavaroita laukkuun.

Sain eilen hankittua: pattereita mp3soittimeen ja kameraan, laastaria (viittä eri kokoa, luulisi pärjäävän - ja uskokaa muuten huviksenne että tällä reissulla ei satu yhtään haaveria), särkylääkettä (sisko muistutti ettei sitä saa ottaa käsimatkatavaroihin, hyvä, en tiennytkään!, varvas-sandaalit.
Nyt hankittavana on enää se tärkein: aurinkorasva!

Hmm, jos käsimatkatavaroihin ei saa ottaa särkylääkettä niin mitenkä minä sitten kestän jos saan päänsäryn tai jos korviani alkaa koskea?:o
No, neljätuntia, ehkä sitten kärsin...Kai se on sen arvoista, sittenhän saa pian loikoa rannalla.:)

Ja iik, tänään menen autokouluun. En ole vielä lainkaan osannut asennoitua tähän. Mutta kai se hyvin menee. Ja eihän siellä vielä muuta tehdä kuin puhuta/kuunnella, joten No Hätä.

J soitti eilen, sanoi tulevansa ensiviikon viikonloppuna, juuri kun olen ehtinyt kotiutua, meille. Ahdistaa, mutta en voi sanoa ei, koska sitten J suuttuu ja en tahdo suututtaa J:tä. Kaikenlisäksi olen nähnyt J:n viimeksi uutenavuotena, joten ei pidä nyt alkaa niuhottamaan tiukasta aikataulusta.