• pimazukka

Muutos

Olen aivan superlaiska. En ole tehnyt mitään koulun hyväksi viime jaksossa. En yhtikäs mitään. Pääsin yhden kurssin läpi kuudesta, luovan kirjoituksen. Liikunnan toisen kurssin jätin kesken, äidinkielen 5:nen kurssin jätin kesken, matikan kakkos kurssin keskeytin, sekä äidinkielen pakina/artikkeli kurssin. Enkä mennyt perjantaina englannin kokeeseen, joten sekin kurssi sitten keskeytyi. Ja nyt vituttaa.

Mutta:
en lannistu. Nyt minä tosissani ryhdyn ahkeraksi ja kuuliaiseksi opsikelijaksi, kun alkaa uusi jakso. Pian on kesäkin. Ehkä menen kesäkursseille. Ehkä suoritan keskeytyneitä kursseja itsenäisesti. Pakko. Sillä tajusin juuri tänään, että mitä enemmän näen vaivaa nyt koulun eteen, sen nopeammin se on ohi. Ohi.
Tiedän, näitä samoja lupauksia olen tehnyt jo kohta kaksi vuotta, vaan jos nyt sitten viimein näyttäisin Itselleni, että pystyn siihen. Minä näytän itselleni ja muille, että kyllä minä sen valkolakin saan. Suvun ensimmäisen.

2 kommenttia

Tui

6.2.2006 17:00

Kyllä sinä pystyt siihen. Neiti pystyi myös aikanaan. Ja neiti pystyy myös valmistumaan yliopistosta jonain päivänä, on luvannut niin tehdä jo neljä vuotta. Mutta jonain päivänä, jonain päivänä aherrus tuottaa tulosta. Asia, askel kerrallaan.

Tui

6.2.2006 17:00

Ja neiti oli ja on yhä sukunsa ainut valkolakillinen.