Elin nuoruuteni jatkuvassa pelossa seksuaalisen identiteettini paljastumisesta. Siihen aikaan homoseksuaaliset teot olivat rangaistavia. Olin vuonna 1971 iältäni 30-vuotias kun rikoslaki muuttui eli rangaistavuus poistui. Se oli kuin raskas kivi olisi pudonnut päältäni.
Olen todennut eläneeni koko nuoruuteni "aina antennit ulkona", eli koettanut ennakoida ihmisten käyttäytymistä minua kohtaan. Pelkona torjutuksi tuleminen taikka turpiin saaminen homouden vuoksi.
Vääjäämättä noina vuosina opin "lukemaan" ihmisiä hyvinkin tarkasti ja väistämään jo ennakkoon konflikteja. Opin myös taitavaksi keskustelun ohjaajaksi. Jos aavistin, että seurueessa keskustelu kääntyy homouteen, osasin ohjata tarinaa toiseen suuntaan.
Ihmisten "lukeminen" ei aina ole mukavaa. Havaitsen usein esimerkiksi sen kuinka henkilö valehtelee minulle päin naamaa, vaikka muuta väittää. Hänen ruumiinkielensä ja sanaton viestintänsä sen paljastaa.
Tuollaista kykyä kutsutaan empatiaksi, kyvyksi asettua toisen ihmisen tilanteeseen. Tässä kyvyssä toimivat nk. peilisolut. Ne turvaavat ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Oman ikäluokkani homot ovat luultavasti aika monet eläneet antennit ulkona ja oppineet tulkitsemaan sanatonta viestintää.
2 kommenttia
JuhaniV
22.1.2021 17:31
PEILISOLUT (Mirror neuros)
Tiedelehti (8/2005) otsikoi "Peilisolut auttavat ymmärtämään muita".
Aikaisemmin on arvioitu 80% ihmisten välisestä viestinnästä olevan sanatonta kehon kieltä. Tuo luku saattaa olla jopa liian pieni. Sanattoman viestinnän kielen "sanasto" on monipuolista: eleet, äänensävyt, tapamme puhua ja liikkua. Ne ovat hyvin yksilöllisiä, suorastaan ihmisen sormenjälkiin verrattavia ominaisuuksia. Peilisolut aktivoituvat joka kerta kohdatessamme ihmisen. Ne myös harjaantuvat kohtaamisissa. Aito keskustelukumppanin kuunteleminen ja häneen eläytyminen on osa tätä taitoa.
YLEn ohjelmassa Efter Nio 2017 haastatellaan mentalistia ja kirjailijaa Henrik Fexeusta. Hän kertoo havainneensa ihmisten välisen vuorovaikutuksen muuttuneen aiempaa huonommaksi. Me ymmärrämme kanssaihmisiämme aikaisempaa heikommin. Siitä seuraa tarpeettomia väärinkäsityksiä. Eräs syy tähän tilanteeseen on nykyteknologia: tv, tietokone ja kännykkä. Ne hallitsevat ja kuluttavat aikaamme todella paljon. Koetamme saada peukutuksia ja sydämenkuvia palautteena omasta kommunikaatiostamme. Se on kuitenkin aika kapea ja tehoton kanava tunteiden välittämisessä.
Fexeus kertoo sanattoman viestinnän olevan kuin lihas. Jos sitä ei harjoita, se heikkenee. Hän kehottaa kohtaamaan ihmisiä kunnolla ilman teknisiä välineitä. Puhelimen räpälääminen vaikkapa kaupan kassalla vie tilaisuuden vaihtaa muutama sana ja olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa.
Yksi esimerkki tuollaisesta kohtaamisesta. Käyn koronan vuoksi ruokakaupassa mahdollisimman aikaisin ennen muita asiakkaita. Yleensä heti klo 06:00. Tapaan tokaista henkilökunnalle viimeistään kassalla jotakin sellaista, että arvostan heidän työtään, ja että voin heidän avullaan asioida aikaisin ja turvallisesti. Voit arvata reaktion. Useimmiten se on hymy. Muutaman kerran on syntynyt myös kiinnostava keskustelu heidän työstään ja kaupan prosesseista.
Mene katsomaan YLE Areenaan, kuinka rokotusten jälkeen pääsemme harjoittelemaan "peilisolulihastamme" nykyistä aktiivisemmin.
Henrik Fexeuksen mielenkiintoinen haastattelu kohdasta 44:05 eteenpäin.
https://areena.yle.fi/1-3827255
JuhaniV
30.1.2021 10:11
Kaikkein tärkein jäi mainitsematta.
Peilisoluthan ovat selitys kuuluisalle gaydarille, eli homotutkalle.